SOSIAALISET VERKOSTOT JA RAKENNUSALAN REKRYTOINTIPROSESSIT - PDF Free Download

SOSIAALISET VERKOSTOT JA RAKENNUSALAN REKRYTOINTIPROSESSIT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALISET VERKOSTOT JA RAKENNUSALAN REKRYTOINTIPROSESSIT"

Transkriptio

1 SOSIAALISET VERKOSTOT JA RAKENNUSALAN REKRYTOINTIPROSESSIT Matti Laukkarinen Maisterintutkielma Sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Kevät 2020

2 TIIVISTELMÄ SOSIAALISET VERKOSTOT JA RAKENNUSALAN REKRYTOINTIPROSESSIT Matti Laukkarinen Sosiologia Maisterintutkielma Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjaaja: Pertti Jokivuori Kevät 2020 Sivumäärä: 114 sivua + 1 liite Sosiaalisten verkostojen kautta tapahtuvaa epämuodollista rekrytointia on tyypillisesti pidetty kustannustehokkaana tapana rekrytoida henkilöstöä. Tämä tutkimus pyrkii lisäämään ymmärrystämme sosiaalisten verkostojen hyödyistä rekrytoinnissa. Tutkittavaa ilmiötä tarkastellaan suomalaisen rakennusalan kontekstissa. Ensisijainen huomio on kiinnitetty työnantajien muodostamiin sosiaalisiin verkostoihin. Tutkimusasetelma muodostuu kahdesta tutkimuskysymyksestä. Ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä tarkastellaan, kuinka rakennusalan rekrytoijat suhtautuvat sosiaalisten verkostojen kautta tapahtuvaan epämuodolliseen rekrytointiin. Toisena tutkimuskysymyksenä tarkastellaan, miten ja miksi sosiaalisia verkostoja hyödynnetään käytännön rekrytointityössä. Tutkimus toteutetaan laadullisesti painotettuna monimenetelmätutkimuksena. Ensisijaisena aineistona analysoidaan kahdeltatoista rakennusalan rekrytoijalta kerättyä teemahaastatteluaineistoa. Ensisijaisen aineiston lisäksi tutkimuksessa analysoidaan täydentävää, määrällisiä ja laadullisia elementtejä sisältävää survey-kyselyaineistoa. Aineiston ja teorian suhde on tutkimuksessa perusteltu Layderin adaptiivista lähestymistapaa soveltaen. Laadullisen aineiston analyysi toteutetaan grounded theory-metodologiaa soveltaen. Määrällisen aineiston analyysi toteutetaan tilastollisilla analyysimenetelmillä. Analyysin pohjalta voidaan todeta, että rakennusalan rekrytoijat kokevat sosiaalisten verkostojen kautta vastaanotetun informaation luotettavaksi ja kustannustehokkaaksi. Sosiaalisten verkostojen kautta on mahdollista vastaanottaa sellaista rekrytointia tukevaa informaatiota, jota muilla rekrytointimenetelmillä ei ole välttämättä mahdollista saada. Rekrytointia tukevaa informaatiota vastaanotetaan tyypillisimmin omalta henkilöstöltä, toiseksi eniten yhteistyökumppaneilta. Määrällisen aineiston analyysi osoittaa, että eri kokoiset yritykset hyödyntävät sosiaalisia verkostojaan eriävin tavoin. Pienet ja keskisuuret yritykset hyödyntävät sosiaalisia verkostoja rekrytoinnissaan monipuolisemmin. Suurissa yrityksissä sosiaalisten verkostojen aktivointiin tähtäävän vinkkipalkkiojärjestelmän käyttäminen on pk-yrityksiä yleisempää. Tulokset antoivat näyttöä siitä, että sosiaalisten verkostojen aktivointiin käytetyt toimet voivat edesauttaa rekrytoijaa hyödyntämään sosiaalisissa verkostoissa vallitsevaa informaatiohyötyä. Ensisijaisten tutkimuskysymysten ohessa huomattiin, että rakennusalan työnantajien muodostamissa sosiaalisissa verkostoissa vallitsee sosiaalisin sanktioin vahvistettuja normatiivisia käsityksiä toivottavasta ja ei-toivottavasta rekrytointitoiminnasta. Tulosten tulkinta sosiaalisen pääoman teorian valossa osoittaa, että työnantajien sosiaalisissa verkostoissa vallitsee jaettua sosiaalista pääomaa. Avainsanat: Sosiaaliset verkostot, työmarkkinat, epämuodollinen rekrytointi, sosiaalinen pääoma

3 Sisällysluettelo 1.0 JOHDANTO SOSIAALISET PROSESSIT JA TALOUDELLINEN TOIMINTA EROAAKO TALOUDELLINEN TOIMINTA SOSIAALISESTA TOIMINNASTA? TALOUDELLISEN JA SOSIAALISEN YHTEENKIETOUTUMINEN MITEN SOSIAALINEN VAIKUTTAA TALOUDELLISEEN? KAIKKI MALLIT OVAT VIRHEELLISIÄ, MUTTA JOTKUT OVAT HYÖDYLLISIÄ SOSIAALISEN TOIMINNAN VERKOSTONÄKÖKULMA Sosiaalisen siteen tyyppi heikot siteet vs. vahvat siteet Sosiaalisen verkoston rakenne Rakenteellisten aukkojen teoria Sosiaalisten verkostojen resurssinäkökulma FORMAALI JA INFORMAALI REKRYTOINTI TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN KATSAUS EMPIIRISEEN AINEISTOON PALJON TUTKITUT TYÖNHAKIJAN SOSIAALISET VERKOSTOT VÄHÄN TUTKITUT TYÖNANTAJAN SOSIAALISET VERKOSTOT REKRYTOINTIMENETELMÄN VALINTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT TUTKIMUSASETELMA, TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA AINEISTON ESITTELY TUTKIMUSASETELMA JA TUTKIMUSTEHTÄVÄ AINEISTON KUVAUS Puolistrukturoitu teemahaastatteluaineisto Survey-kyselyaineisto Aineiston rajoitukset TUTKIMUS- JA ANALYYSIMENETELMIEN KUVAUS PUOLITOISTAKERTAINEN MIXED METHODS - MONIMENETELMÄTUTKIMUS TUTKIMUSMETODOLOGIAN TEOREETTISET LÄHTÖOLETUKSET Grounded theory Aineiston ja teorian suhde adaptiivinen lähestymistapa ANALYYSIPROSESSIN YHTEENVETO TUTKIMUSTULOKSET YLEISKUVAUS RAKENNUSALAN SOSIAALISISTA VERKOSTOISTA Rakennusalan toimijoiden väliset suhteet Verkostoissa vallitseva vastuuvelvollisuus rakennusalan herrasmiessäännöt YLEISKUVAUS KÄYTETYISTÄ REKRYTOINTIMENETELMISTÄ Rekrytointiympäristön kuvaus Käytetyt rekrytointimenetelmät Sosiaalisen median kahdet kasvot Mitä työnhakijasta halutaan tietää? EPÄMUODOLLINEN REKRYTOINTI... 75

4 6.3.1 Keneltä informaatiota vastaanotetaan? Millaista informaatiota vastaanotetaan? Kustannustehokkuus Luotettavuus HENKILÖKOHTAISTEN SITEIDEN ROOLI REKRYTOINTITOIMINNASSA TULOSTEN YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET EPÄMUODOLLISEN REKRYTOINNIN ASEMA RAKENNUSALAN REKRYTOINTIPROSESSEISSA TEORIAN JA TULOSTEN SUHDE: YHDENMUKAISUUDET JA RISTIRIIDAT TUTKIMUKSEN RAJOITTEET JA JATKOTUTKIMUSAIHEET LOPUKSI LÄHTEET LIITTEET KUVIOT KUVIO 1. Vahvoja ja heikkoja siteitä sisältävä sosiaalinen verkosto...17 KUVIO 2. Rakenteellisia aukkoja sisältävä sosiaalinen verkosto.18 KUVIO 3. Formaali ja informaali rekrytointi KUVIO 4. Tutkimuksen aineisto 36 TAULUKOT TAULUKKO 1. Survey-kyselyaineiston rakenne..38 TAULUKKO 2. Rekrytointimenetelmiä hyödyntäneiden prosenttiosuudet (%).. 65 TAULUKKO 3. Mieluisimmat rekrytointimenetelmät prosenttiosuuksittain (%) TAULUKKO 4. Sosiaalisten verkostojen hyödyntämistilanteet prosenttiosuuksittain (%) TAULUKKO 5. Informaation lähteet prosenttiosuuksittain (%).. 81

5 1.0 JOHDANTO Kun työnhakijat ja työnantajat eivät syystä tai toisesta kohtaa toisiaan työmarkkinoilla, puhutaan kohtaanto-ongelmasta. Tällaisessa tilanteessa voi olla mahdollista, että työmarkkinoilla vallitsee samanaikaisesti työvoimapula sekä rakennetyöttömyyttä korkeampi työttömyysaste. Kohtaantoongelman syiksi on useimmiten esitetty työssäkäyntialueiden maantieteellistä eriytymistä sekä työvoiman osaamisen puutteita. Esitetyt syyt ovat luonteeltaan makrotaloudellisia, ja esitetyt ratkaisukeinot ovat useimmiten painottuneet makrotaloudellisiin interventioihin (esim. koulutuspolitiikka, työvoiman liikkuvuuden edistäminen). Kohtaannon ongelmat voivat kuitenkin liittyä myös yksittäisten yritysten ja työntekijöiden tasolla ilmeneviin mikrotaloudellisiin ilmiöihin. Erityisesti lyhyen aikavälin ongelmat työmarkkinoiden kohtaannossa voivat olla kytköksissä yritysten harjoittamaan rekrytointitoimintaan. Esimerkiksi rekrytointiin liittyvät kustannukset ja riskit voivat nostaa rekrytointikynnystä niin korkeaksi, että rekrytointipäätöstä ei tarpeesta huolimatta haluta tehdä. Tällaisissa tapauksissa työnantajat ja työnhakijat eivät siis kohtaa, vaikka molemmat osapuolet olisivat siihen halukkaita. Helmikuussa 2020 Suomessa oli yli rakennusalan työtöntä työnhakijaa (SVT 2020). Samanaikaisesti alan julkaisujen mukaan nykyisessä taloussuhdanteessa rakennusalaa vaivaa jatkuva työvoimapula. Ovatko nämä työttömät työnhakijat yksinkertaisesti soveltumattomia tarjolla olevien työtehtävien tekijöiksi? Mikäli vastaus on ei, kyseessä on kohtaannon, eli rekrytoinnin ongelma. Mikäli vastaus olisikin kyllä, on rekrytointikäytäntöjen tehostamiseen tähtäävälle tutkimukselle silti tilausta. Voi olla mahdollista, että nykyisessä taloussuhdanteessa rakennusalan pätevimmät tekijät ovat jo työllistettyjä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että nämä henkilöt eivät olisi halukkaita vaihtamaan työnantajaansa. Erityisesti nykyaikaisilla työmarkkinoilla ihmisten työsuhteiden kestot ovat lyhentyneet, ja työnantajaa vaihdetaan entiseen verrattuna huomattavasti useammin. Työnantajan näkökulmasta tämä voidaan nähdä hyvänä sekä huonona asiana. Huono puoli on se, että pelko oman työntekijän loikkaamisesta kilpailijan leipiin lisää huomattavasti toimintaympäristöön liittyvää riskiä. Hyvä asia on puolestaan se, että työnantajan vaihtoaikeet antavat rekrytoijalle mahdollisuuksia tavoittaa pätevää ja kokenutta henkilöstöä. Näyttäisi olevan niin, että erityisesti nuoret työntekijät kaipaavat työuraltaan vaihtelevuutta, minkä vuoksi nämä henkilöt saattavat olla halukkaita vaihtamaan työnantajaansa, vaikka he olisivatkin jo työsuhteessa. Korkean työllisyyden suhdanteessa potentiaalisimmat rekrytoitavat ovat juuri edellä mainitun kaltaisia passiivisia 1

6 työnhakijoita. Toisin sanoen henkilöitä, jotka eivät aktiivisesti hae työtä, mutta ovat valmiita neuvottelemaan työpaikan vaihdosta. Oman henkilöstönsä vaihtuvuuden puolesta pelkäävä työnantaja voi helpottaa ahdistustaan kolmella tavalla. Ensimmäinen ja tärkein asia on olla hyvä työnantaja. Positiivinen työnantajamielikuva on useimmiten mielletty henkilöstön vaihtuvuutta vähentäväksi sekä rekrytointitoimintaa edistäväksi tekijäksi (esim. Ahmad & Daud 2016). Toiseksi, rakennusalan työnantajat voivat yhdessä pyrkiä vaikuttamaan toimialan käytäntöihin niin, että kilpailijoiden työntekijöihin kohdistuva rekrytointitoiminta vähenisi. Vaikka arvomaailman muutos voisi vaikuttaa rakennusalalla harjoitettuun suorarekrytointitoimintaan, ei käytäntöjen muutos kuitenkaan vaikuta siihen, että työntekijät voivat haluta vaihtaa vapaaehtoisesti työnantajaansa. Kolmas vaihtoehto on hyväksyä rakennusalan toimintaympäristön muutos ja pyrkiä sopeutumaan toimialan rekrytointikäytäntöjen muutoksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työnantajan tulisi, muiden kilpailijoiden tavoin, pyrkiä aktiivisesti tavoittamaan työmarkkinoilla olevia passiivisia työnhakijoita. Niitä, jotka eivät aktiivisesti hae uutta työtä, mutta olisivat valmiita neuvottelemaan työpaikan vaihdosta. Monelle rakennusalan toimijalle edellä mainitun kaltainen toiminta voi vaikuttaa epäeettiseltä, rakennusalan herrasmiessääntöjä rikkovalta toiminnalta. Tähän tutkimusraporttiin tutustuva henkilö voi myöhemmin huomata, että ainakin pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa pk-yrityksissä tämä kilpailijan työntekijöiden houkuttelua tuomitseva sääntö ohjaa edelleen vahvasti yritysten harjoittamaa rekrytointipolitiikkaa. Näyttäisi kuitenkin olevan niin, että rakennusalan herrasmiessääntö ei ohjaa enää rekrytointikäyttäytymistä entiseen malliin (ks. Kauppalehti 2018). Tämä näkyy esimerkiksi rekrytointitoimeksiantojen kautta tehtyjen suorahaku-rekrytointien sekä kilpailijoiden työntekijöihin kohdistettujen suorien yhteydenottojen yleistymisenä. Tämä tutkimus ei ota kantaa työnantajamielikuvan kehittämiseen, eikä myöskään siihen, tulisiko rakennusalan toimijoiden yhdessä tuumin pyrkiä muuttamaan toimialalla vallitsevien rekrytointikäytäntöjen suuntaa. Sen sijaan tämä tutkimus pyrkii antamaan lisätietoa rakennusalalla vallitsevista rekrytointikäytännöistä ja siitä, kuinka työmarkkinoilla työpaikan vaihtoa mietiskelevät henkilöt voitaisiin mahdollisesti tavoittaa. Perinteinen työpaikkailmoitus ei välttämättä ole tässä tehtävässä kaikkein tehokkain vaihtoehto. Sitran Työelämätutkimuksen (2017) mukaan piilotyönhakijoiden tavoittamisessa yksi rekrytointikanava vaikuttaisi olevan muita menetelmiä tehokkaampi sosiaalisten verkostojen kautta tapahtuva epämuodollinen rekrytointi. Tutkimuskysymyksenä tässä tutkimuksessa tarkastellaan, millä tavoin rakennusalan rekrytoijat suhtautuvat sosiaalisten verkostojen kautta tapahtuvaan epämuodolliseen rekrytointiin, ja kuinka 2

7 rakennusalan rekrytoijat käytännössä harjoittavat epämuodollista rekrytointia. Analyysiin avulla on pyritty tunnistamaan selittäviä tekijöitä sille, miksi epämuodollinen rekrytointi on niin toimiva rekrytointimenetelmä, kuin tutkimukset antavat ymmärtää. Työntekijän palkkaaminen on yrityksen tärkein investointi, olipa kyseessä minkä kokoinen yritys tahansa. Rekrytointipäätös on kuitenkin suuri ja riskialtis investointi erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. On sinänsä ironista, että rekrytointi vaikuttaisi olevan ongelmallisinta juurikin pienille ja keskisuurille yrityksille, joissa rajalliset resurssit estävät systemaattisten rekrytointikäytäntöjen ylläpitämisen. Tälle väitteelle tukensa antaa esimerkiksi viimeisin pkyritysbarometri (Kuismanen ym. 2020), jonka mukaan erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset kokevat työvoiman saatavuuden merkittäväksi työllistämisen esteeksi. Näissä yrityksissä rekrytointikäytäntöjen tehokkuuden parantamiseen tähtääville toimille vaikuttaisi olevan siis tilausta. Työmarkkinoiden tulevaisuutta ennakoivat tutkimukset ovat arvioineet jo lähes vuosikymmenen ajan, että tulevaisuuden Suomessa työmarkkinoiden kasvupotentiaali tulee painottumaan erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (esim. Känkänen, Lindroos & Myllylä 2013). Pk-yritysten toimintaedellytysten edistämiseen tähtäävä tutkimus on siis perusteltua myös kansantaloudellisesta näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa pk-sektorin toimintaedellytyksiä edesauttavan tutkimuksen tärkeys on tiedostettu, jonka vuoksi analyysissa on pyritty kiinnittämään erityishuomiota yrityksen kokoluokan aiheuttamiin eroihin. Rakennusalalla tarkastelun kohdistaminen pk-sektorille on erityisen aiheellista, sillä Suomessa rakennusalaa on yleisesti pidetty pienyritysvaltaisena. Pksektorilla toimivien työnantajien palkkaamispäätöstä helpottavat toimet ovat avainasemassa, mikäli haluamme nostaa työvoiman kysyntää kansallisella tasolla. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä yhdenkin työntekijän puuttuminen voi vaarantaa koko yrityksen toimintaedellytykset ja samalla myös muut työpaikat. Tässä tutkimuksessa sosiaalisten verkostojen tarkastelu on rajattu koskemaan ensisijaisesti työnantajapuolen sosiaalisia verkostoja. Huomio kiinnitettiin tarkennetusti työnantajien sosiaalisiin verkostoihin, koska Suomessa ei ole tehty kovinkaan paljoa työnantajien sosiaalisiin verkostoihin keskittyvää tutkimusta. Valtaosa epämuodollista rekrytointia käsittelevästä tutkimuksesta on tarkastellut sosiaalisten verkostojen hyödyntämistä työntekijän näkökulmasta. Valppaimmat lukijat voisivat kyseenalaistaa tarkastelukulman olevan yhdentekevä, sillä epämuodollisten reittien kautta kohtaavat työntekijät ja työnantajat ovat väistämättä osa samaa sosiaalista verkostoa. Vaikka väite pitääkin paikkaansa, rekrytoinnin tutkimisen näkökulmasta on kuitenkin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, kummasta suunnasta työneuvotteluihin johtanut aloite on tehty. Tämän tutkimusraportin 3

8 teoriaosioon tutustuva henkilö voi huomata, että pelkkä sosiaalisten verkostojen olemassaolo ei välttämättä itsessään edesauta työtä koskevasta informaatiosta kiinnostunutta henkilöä kovinkaan paljoa. Informaatiohyötyjen maksimoinnin kannalta on merkityksellistä, keneltä ja mitä kautta informaatiota pyritään hankkimaan. Informaation liikkumisen näkökulmasta kaikki sosiaaliset verkostot eivät ole yhtä arvokkaita. Edellä mainittuja lähtökohtia silmällä pitäen tutkimustehtäviä varten kasattiin mahdollisimman tarkoituksenmukainen aineisto. Koska kyseessä oli vähän tutkittu ilmiö, analyysi toteutettiin laadullisesti painotettuna monimenetelmätutkimuksena (ks. Morse & Cheek 2014). Ensisijaiseksi tutkimusaineistoksi kerättiin teemahaastatteluaineisto, jonka informanteiksi valikoitiin ensisijaisesti pienten ja keskisuurten yritysten rekrytoinnista vastaavia henkilöitä. Mikäli rakennusalan rekrytoijien rekrytointikäytännöissä olisi olemassa selkeää vaihtelua, tulisi tämä vaihtelu tehokkaimmin ilmi pksektorilla toimivien rekrytoijien kokemuksien kautta. Ensisijaisen laadullisen aineiston lisäksi kerättiin myös täydentävä, määrällisiä ja laadullisia elementtejä sisältä survey-kyselyaineisto. Täydentävän aineiston avulla pyrittiin selvittämään, mitkä taustamuuttujat saattaisivat mahdollisesti selittää sosiaalisten verkostojen hyödyntämisessä ilmeneviä eroja. Rakennusalan toimijoiden keskuudessa pääkaupunkiseutu on useimmiten mielletty muusta Suomesta poikkeavana toimialueena. Tilastojen valossa tämä mielikuva on perusteltu, sillä tälläkin hetkellä noin kolmasosa koko Suomen uudisrakennustuotannosta on valmistumassa pääkaupunkiseudulle (Keskinen, Karikallio & Kiviholma 2020). Maantieteellisesti pienellä pääkaupunkiseudulla rakennusalan toimijoiden määrä on suuri, mikä selittää suurelta osin alueella vallitsevaa kilpailutilannetta. Tässä tutkimuksessa pääkaupunkiseudun poikkeavuus muusta Suomesta on tiedostettu. Toimialueen lisäksi analyysissa on kiinnitetty huomiota myös toimialakohtaisiin eroihin. Toimialakohtaiset erot vuorovaikutuksessa voivat vaikuttaa sosiaalisten siteiden kautta tapahtuvaan informaation liikkumiseen. Näitä kahta taustamuuttujaa silmällä pitäen aineistoa analysoitiin niin, että mahdolliset toimialue- sekä toimialakohtaiset erot tulisivat näkyviksi. Johdantoluku mukaan lukien, tämä tutkimusraportti voidaan jakaa viiteen osioon. Luvut 2 ja 3 muodostavat aikaisempaan kirjallisuuteen keskittyvän kokonaisuuden, joiden tarkoituksena on antaa lukijalle mahdollisimman kattava kuva verkostotutkimuksen pohjaoletuksista. Luvussa 2 aloitetaan taloussosiologisen viitekehyksen kartoittamisella, jonka jälkeen siirrytään tutkimuksessa sovellettujen teorioiden esittelyyn. Luvussa 3 on luotu katsaus empiiriseen tutkimusaineistoon, jossa verkostoteorioiden toimivuutta on testattu käytännön työmarkkinoiden tasolla. Luvut 4 ja 5 keskittyvät tutkimuksen lähtöasetelmien esittelyyn. Tutkimuksen tutkimustehtävä, aineisto sekä 4

9 metodologia on pyritty esittelemään mahdollisimman avoimesti ja seikkaperäisesti. Monimenetelmätutkimuksen teoreettinen viitekehys ei nojaudu spesifisti vakiintuneeseen menetelmäoppiin, minkä vuoksi analyysin pohjana käytetyt filosofiset taustaoletukset on pyritty esittelemään kappaleessa mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Luvut 6 ja 7 muodostavat tutkimusraportin tulososion. Luku 6 muodostuu varsinaisen analyysin tuloksista, jonka jälkeen luvussa 7 tuloksien yhteenvedossa on pyritty johtamaan käytäntöön sovellettavia johtopäätöksiä. Tutkimusraportin lopuksi tarkastellaan, missä määrin tutkimuksessa asetetut tavoitteet saavutettiin ja millä tavoin aihetta voitaisiin tutkia tulevaisuudessa. 5

10 2.0 SOSIAALISET PROSESSIT JA TALOUDELLINEN TOIMINTA 2.1 Eroaako taloudellinen toiminta sosiaalisesta toiminnasta? Tämä tutkimus lähestyy tutkittavaa ilmiötä taloussosiologisesta näkökulmasta. Ennen tarkempaa perehtymistä aiheeseen on syytä tehdä lukijalle selväksi, millä tavoin taloussosiologisen näkökulman lähtökohdat eroavat klassisen ja uusklassisen taloustieteen vastaavista. Erityisesti uusklassiseen näkemykseen nojaava taloustieteen valtavirtatutkimus on pyrkinyt selittämään ja ennustamaan taloudellista toimintaa ihmisen käyttäytymistä koskevien perusoletustensa kautta. 1 Uusklassista taloustiedettä on kuitenkin kritisoitu siitä, että premisseille pohjautuva tutkimus ei ole aina onnistunut menestyksekkäästi tuottamaan reaalimaailman ilmiöiden kanssa korreloivaa tutkimustietoa. Yleinen, myös taloustieteiden sisällä esitetty kritiikki (esim. Farmer & Foley 2009) on kohdistunut siihen, että täydellisen kilpailun perusmalliin nojaavien teorioiden näkemys markkinoilla tapahtuvasta informaation liikkumisesta on epärealistinen, ja näin ollen epäpätevä perusta markkinakäyttäytymisen tutkimukselle. Käytäntö on osoittanut, että ihmiset eivät kovinkaan usein sopeudu taloudellisen toimintaympäristön muutoksiin rationaalisesti, eikä heillä myöskään ole useimmiten käytössä täydellistä informaatiota päätöstensä tueksi (mm. DiLorenzo 2011; Rothschild & Stiglitz 1978). Näyttäisi olevan niin, että epäsymmetristä informaation jakautumista 2 ei mielekästä typistää pelkäksi markkinahäiriön lähteeksi, vaan pikemminkin kaikkialla alati läsnä esiintyväksi markkinajärjestelmän ominaisuudeksi. Kritiikistä huolimatta on kuitenkin korostettava, että vaikka täydellisen kilpailun markkinoihin malliin nojaava taloustieteellinen viitekehys omaa edelleen laajaa kannatusta akateemisen tutkimuksen parissa, myös taloustieteilijät ovat tehneet realistista, markkinatoimintaan vaikuttavia muuttujia perusteellisemmin huomioivaa tutkimusta (esim. Calvo- Armengol & Jackson 2004; Bramoullé & Saint-Paul 2010). Taloussosiologinen tutkimus on pyrkinyt tekemään oletuksiin perustuvien ennustusten sijaan empiiristä tutkimusta siitä, kuinka ihmiset markkinoilla todellisuudessa toimivat (Hirsch, Michaels, & Friedman 1990, 318). Tämän tehtävän kannalta markkinakäyttäytymisen typistäminen rationaalisesti hyötyään maksimoivien yksilöiden summaksi ei ole perusteltua. Jotta työmarkkinoista pystyttäisiin tuottamaan todenmukaista, reaalimaailman kanssa korreloivaa tutkimustietoa, tarvitaan kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa. Taloussosiologia on pyrkinyt kartuttamaan ymmärrystämme 1 Taloustieteen Nobel-palkinnon voittaneen Milton Friedmanin määritelmän (1984, 171) mukaan Economics as a positive science is a body of tentatively accepted generalizations about economic phenomena that can be used to predict the consequences of changes in circumstances. 2 Epäsymmetrisen informaation käsitteellä viitataan markkinoilla vallitsevaan tilanteeseen, jossa informaatio on jakautunut epätasaisesti toimijoiden kesken (Löfgren, Persson & Weibull 2002). 6

11 siitä, millä tavoin taloudellista toimintaa ympäröivät sosiaaliset rakenteet vaikuttavat markkinakäyttäytymiseemme ja markkinoilla tapahtuvaan informaation jakautumiseen. Erityisesti moderni taloussosiologia on ollut kiinnostunut siitä, millä tavoin sosiaaliset siteet sekä niiden muodostamat verkostot vaikuttavat markkinoilla tapahtuvaan informaation välittymiseen (Beckert 1996, 803). Olisi harkitsematonta väittää, etteikö uusklassisen taloustieteen oletuksiin perustuvilla teorioilla voitaisi tuottaa myös hedelmällistä, reaalimaailman kanssa korreloivaa tietoa. Vielä harkitsemattomampaa olisi kuitenkin väittää, että ennustamiseen tähtäävä deduktiivinen lähestymistapa olisi automaattisesti paras vaihtoehto tarkastella sosiaalista toimintaa. Ihmisten harjoittama sosiaalinen kanssakäyminen kaikkine nyansseineen on äärimmäisen monimutkainen ilmiö, ja matemaattisiin malleihin sisäänrakennetut ennakko-oletukset voivat harmittavan usein sokaista tutkijaa yksityiskohtien näkemiseltä. Ihmistoiminnan todellisen olemuksen tavoittaminen onnistuu huomattavasti todennäköisemmin, mikäli ilmiötä lähestytään realistisesti empiirisen tutkimuksen kautta. Voi hyvinkin olla mahdollista, että tulevaisuudessa teknologisten innovaatioiden mukanaan tuoma laskentatehokkuuden kasvu mahdollistaa validin, kaikki sosiaalisen vuorovaikutuksen muuttujat huomiovan mallintamisen. Ennen kuin tämä tapahtuu, ainoa vaihtoehtomme on konkreettisesti tutkia ja kuvata sitä, kuinka ihmiset sosiaalisessa kanssakäymisessään käytännössä toimivat. Mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme taloudellisesta ja sosiaalisesta? Arkikielessä taloudellinen toiminta hahmotetaan useimmiten tuotteiden ja palveluiden ostamiseen tai myymiseen liittyvänä toimintana. Daltonin (1961, 5-7) mukaan taloudellinen-käsite voidaan määritellä kaksijakoisella tavalla. Ensinnäkin, aineellisessa mielessä taloudellinen toiminta voidaan hahmottaa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ympärille muodostuneena toimintana, jonka tavoitteena on yksilöiden ja yhteisöjen biologisten ja psykososiaalisten tarpeiden tyydyttäminen. Toisin sanoen käsitteellä voidaan viitata sellaiseen, joka on jollain tapaa kytköksissä hyödykkeiden tuotantoon, jakeluun ja tarjontaan, sekä niihin liittyviin organisaatioihin ja prosesseihin. Toisaalta käsitteellä voidaan viitata myös hegemoniseen ajattelun tapaan, jonka mukaan ihmisen tulisi toiminnassaan pyrkiä maksimoimaan tietyn tavoitteen saavuttaminen niin, että samanaikaisesti toimintaan liittyvät kustannukset pidetään mahdollisimman pieninä. Tämän kaltaista toimintaa voitaisiin nimittää myös kustannustehokkaaksi toiminnaksi. 7

12 Arkikielessä sosiaalinen toiminta on puolestaan määritelty muihin ihmisiin kytköksissä olevaksi toiminnaksi. Näin laaja-alaisella määrittelyllä ei, ainakaan tämän tutkimuksen kontekstissa, ole juurikaan käyttöarvoa. Yksinkertaisen ja spesifin määrittelyn antaminen ei kuitenkaan ole kovinkaan helppo tehtävä, sillä eri tieteenalat ovat pyrkineet hahmottamaan sosiaalista eriävillä tavoilla. Luonnontieteellisen maailmankuvaan nojaavat tieteilijät ovat pyrkineet valaisemaan tietämystämme sosiaalisen toiminnan biologisista muuttujista, kun taas yhteiskunta- ja sosiaalitieteilijät ovat pyrkineet käsitteellistämään sosiaalisen kanssakäymisen säännönmukaisia ulottuvuuksia. Getzels ja Guban (1957) ovat helpottaneet laaja-alaisen ilmiön määrittelyä jakamalla sosiaalisen käsitteen kahtiajakoisesti sosiaalisiin systeemeihin sekä sosiaaliseen käyttäytymiseen. Sosiaalisten systeemien tukipilarina toimivat toiston kautta vakiintuneet rutiininomaiset toiminnot, joita Getzels ja Guba nimittävät instituutioiksi. Nämä tiettyä tarkoitusta varten syntyneet sosiaaliset toiminnot ohjaavat yksilöitä toimimaan tietyllä tavoin. Eli toisin sanoen, sosiaaliset systeemit ohjaavat yksilöiden toimeen panemaa sosiaalista käyttäytymistä. Sosiaalisten systeemien luonnetta on tutkinut muun muassa Talcott Parsons. Parsonsin määritelmän (1951, 15-16) mukaan sosiaalinen systeemi on jotain sellaista, jossa vastavuoroisesti orientoituneet yksilöt harjoittavat keskenään sosiaalista toimintaa. Vastavuoroisen toiminnan keskiössä on yhteistoimijuus sosiaalinen on aina jotain sellaista, jossa toimijat suhteuttavat omaa toimintaa suhteessa muihin toimijoihin. Kukaan henkilö ei voi olla sosiaalinen yksin. Sosiaalinen on siis jotain yhteisesti jaettua, kuten esimerkiksi arvoja, rooliodotuksia tai normeja. Nämä yhteisesti jaetut elementit ohjaavat sosiaalista käyttäytymistämme tiettyyn suuntaan. Tyypillisesti niin, että tietyn sosiaalisen systeemin sisällä vaikuttavat yksilöt ovat taipuvaisia samankaltaisiin ajattelun ja toiminnan tapoihin. Instrumentaalisessa mielessä taloudellisen ja sosiaalisen toiminnan erottaminen toisistaan ei helpota määrittelyämme, sillä käytännön toimintana lähes kaikki taloudellinen toiminta on poikkeuksetta myös sosiaalista toimintaa. Vaikka ihminen olisikin perusluonteeltaan hyötyään maksimoiva homo economicus 3, kukaan ei voi käydä vaihtokauppaa yksin. Eli, ainakin instrumentaalisessa mielessä, taloudellista toimintaa ei voida erottaa sosiaalisesta toiminnasta. Tämä huomio ei vie meitä kuitenkaan puusta pidemmälle. Tarvitaan yksityiskohtaisempaa jaottelua. Yksi tapa tehdä pesäeroa taloudellisen ja sosiaalisen välille on pohtia, millaisia tunnuspiirteitä molemmat toiminnan muodot sisältävät. On selvää, että me ihmiset teemme päivittäin asioita, jotka eivät ohjaudu taloudellisten motiivien ohjaamina. Toisaalta useimmat meistä tekevät myös sellaisia asioita, joiden taustalla on materiaalisten ja psykologisten edellytysten tyydyttämiseen tähtäävä taloudellinen motivaatio. 3 Homo economicus-käsitteellä viitataan taloustieteissä oletettuun ihmiskuvaan, jonka mukaan ihmisen taloudellinen toiminta ohjautuu yksinomaan rationaalisen hyödyn maksimoinnin pohjalta (ks. Dierksmeier 2011). 8

13 Taloudellisen ja sosiaalisen toiminnan sijaan onkin siis mielekkäämpää puhua taloudellisesti motivoituneesta ja sosiaalisesti motivoituneesta toiminnasta. Erilaisten päämäärien ja niiden saavuttamisen keinojen analysointi on ollut sosiologisen tutkimuksen keskiössä jo tieteenalan alkuajoista lähtien. 4 Yksi merkittävimmistä taloudellisen ja sosiaalisen toiminnan yhteenkietoumia käsittelevistä teoksista lienee Karl Polanyin vuonna 1944 ilmestynyt teos The Great transformation (2001), jossa Polanyi esitti kritiikkiä klassisen taloustieteen esittämille näkemyksille markkinoiden omalakisuudesta. Tiivistetysti sanoen Polanyin pääargumentti oli, että klassisen ja uusklassisen taloustieteen maalaama ajatus markkinataloudesta omia lainalaisuuksiaan noudattavana, muusta inhimillisestä elämästä irrallisena sektorina on harhaanjohtava. Polanyin mukaan ihmiset eivät taloudellisesti motivoituneissa toimissaan muusta toiminnasta puhumattakaan tee päätöksiään kontekstistaan irrallisina yksilöinä. Sen sijaan yksilöiden ja instituutioiden jakamat taloudelliset tavoitteet sekä strategiat ovat vahvasti kytköksissä sosiaalisiin suhteisiin sekä toimintaympäristössä jaettuihin käsityksiin tavoiteltavasta ja ei-tavoiteltavasta. Erilaiset sosiokulttuuriset järjestelmät voivat näin ollen arvojen ja normien kautta tapahtuvan ohjaamisen kautta tuottaa erilaisia toimintaympäristöjä. Polanyi korosti jaettujen käyttäytymismallien ja vakiintuneiden toimintatapojen, eli instituutioiden, roolia ihmisten toiminnan ohjautumisessa. Polanyille klassisen taloustieteen esittelemä ajatus markkinatalouden toimintalogiikasta 5 oli vain yksi vakiintunut ajatusmalli muiden joukossa, ja näin ollen selitti vain osin ihmisten taloudellisesti motivoitunutta päätöksentekoa. Polanyin ajatukset viitoittivat tietä myöhempien aikojen taloussosiologiselle tutkimukselle, jossa taloutta on pyritty ymmärtämään osana laajempaa, sosiaalisten suhteiden muodostamaa verkostoa (ks. Machado 2011). 2.2 Taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkietoutuminen Erilaiset työmarkkinakontekstit ovat tuottaneet aikojen saatossa mitä erilaisimpia taloudellisen ja sosiaalisen yhteensulautumia kuvaavia käsitteitä, joita ei voida suoranaisesti kääntää kansallisten työmarkkinoiden ulkopuolisille kielille. Suomalaisessa kontekstissa hyvä veli -verkosto on lienee tyypillisin sanaparista mieleen juolahtava käsite. Englanninkielisen väestön parissa käytetty termi old boy network (ks. Saloner 1985) on etymologisesti lähellä suomenkielistä vastinettaan. Neuvostoliiton 4 Kaidesojan mukaan taloudellisen ja sosiaalisen toiminnan tyyppien erotteleminen tuotiin ensimmäistä kertaa ilmi jo Max Weberin vuonna 1905 ilmestyneessä teoksessa Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki (Kaidesoja ym. 2018, 247). 5 Klassisessa ja uusklassisessa taloustieteessä jaettu oletus, jonka mukaan markkinatalousjärjestelmässä tapahtuva taloudellinen toiminta ohjautuu vain ja ainoastaan aineellisille ja aineettomille hyödykkeille määritellyn markkinahinnan mukaan. (Polanyi 2001, 45-47). 9

14 aikana vakiintuneella blat-sanalla viitataan spesifiin, henkilökohtaisten suhteiden avulla toteutettuun julkisten resurssien hyödyntämistoimintaan (Lonkila 2011, 56). Kiinan kielen quanxi-käsitteellä viitataan puolestaan työmarkkinakontekstiinsa sidonnaiseen, työmarkkina-asemaa edesauttavaan sosiaaliseen pääomaan (ks. Du, Gao, & Zhang, 2019). Myönteisen mielleyhtymän kautta hahmotetun quanxin viittauskohde lähentelee pitkälti korealaisilla työmarkkinoilla ilmenevää yongoa poislukien se, että Koreassa yongoon liitettävät mielleyhtymät ovat tyypillisesti negatiivisia (ks. Horak & Taube, 2016). Listaa voitaisiin jatkaa loputtomiin, mutta viesti lienee selvä taloudelliset ja sosiaaliset motiivit kietoutuivat ympäri maapalloa jatkuvasti yhteen tavoilla, joita kulttuurisen ja työmarkkinakontekstin ulkopuolisten henkilöiden voi olla vaikea ymmärtää. Näyttäisi olevan niin, että taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkietoutuminen on, ainakin jossain määrin, kontekstiinsa sidonnainen ilmiö. Polanyin tuotantoa on ainakin osittain pidetty uppoutuneisuuden viitekehyksen alullepanijana, mutta käsite vakiintui osaksi akateemista käsitteistöä vasta Mark Granovetterin tuotannon myötä. Granovetterin muotoilema uppoutuneisuuden (embeddedness) viitekehys perustuu oletukselle, jonka mukaan kaikki taloudellinen toiminta on pohjimmiltaan kytköksissä sosiaaliseen kontekstiinsa (mm. Granovetter 1985). Granovetterin uppoutuneisuutta koskevat näkemykset eivät kuitenkaan ole täysin yhteneväisiä Polanyin tuotannon kanssa. Krippnerin ja Alvarezin (2007) mukaan Polanyin ja Granovetterin koulukunnat eroavat toisistaan perustavalla tavalla siinä, millä tavoin taloudellisen ja sosiaalisen keskinäinen suhde hahmotetaan. Polanyi keskittyi tarkastelemaan taloutta osana suurempia sosiaalisia järjestelmiä, joissa taloudellinen ja sosiaalinen nähtiin yhtenevästi toisiaan muodostavina kokonaisuuksina. Granovetterin tuotannon pääpaino on sen sijaan keskittynyt tarkastelemaan sosiaalista ja taloudellista toimintaa toisistaan erillisinä, mutta yhteenkietoutuneina osa-alueina. Krippnerin ja Alvarezin mukaan granovetteriläisen koulukunnan lähtökohdat omaavat samankaltaisuuksia uusklassisen lähestymistavan kanssa, ja granovetteriläiset teoreetikot ovat useimmiten pyrkineet haastamisen sijaan täydentämään uusklassisia teorioita (Emt ). Tarkasteltaessa aihepiiriä käsittelevää kirjallisuutta voidaan todeta, että Alvarezin ja Krippnerin esittämät väitteet eivät pidä täysin paikkaansa. On totta, että Granovetterin tuotannossa yksilötasolla tapahtuvalle merkityksenannolle on annettu huomattavasti enemmän painoarvoa. Tästä huolimatta Granovetter ei uusklassisten teorioiden tavoin ajatellut ihmisten toiminnan ohjautuvan puhtaasti yksilön sisältä käsin 6. Granovetterille atomistiseen minäkuvaan nojaavat uusklassiset 6 Actors do not behave or decide as atoms outside a social context, nor do they adhere slavishly to a script written for them by the particular intersection of social categories that they happen to occupy. (Granovetter 1985, 487). 10

15 talousnäkemykset olivat alisosialisoituneita, kun taas yliyksilöllisten rakenteiden ohjaavuutta korostavat näkemykset olivat ylisosialisoituneita (Granovetter 1985, 485). Tässä viitekehyksessä ihminen ei siis, taloudellisissa toimissaan, ole hyötyään rationaalisena yksilönä maksimoiva homo economicus, eikä myöskään sosiaalisten voimien virrassa voimattomana ajelehtiva homo sociologicus 7. Granovetteriläisessä viitekehyksessä itsenäisiin valintoihin kykenevät toimijat tekevät päätöksiään ympäröivän kontekstin muovaamana. Granovetteriläisessä viitekehyksessä mikro- ja makrotason taloudelliset ilmiöt linkittyvät toisiinsa sosiaalisissa verkostoissa, minkä vuoksi niiden tutkiminen on myös paras tapa luoda siltaa mikro- ja makrotasolla tapahtuvien taloudellisten ilmiöiden välille (ks. Granovetter 1977). On vaikea kiistää, etteikö uppoutuneisuuden viitekehyksen perusolettama omaisi selitysvoimaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että viitekehys soveltuisi hyvin empiirisen tutkimuksen työkaluksi. Uppoutuneisuuden konseptia on kritisoitu muun muassa siitä, että käsite on laaja-alaisuutensa vuoksi hankalasti sovellettavissa käytännön tutkimuksen työkaluksi (esim. Krippner ym. 2004, 113). Kritiikki on suurelta osin perusteltua, sillä ainakin nykyisillä tutkimuksenteon välineillä uppoutuneisuuden tason validi mittaaminen on hankala tehtävä. Tämän vuoksi tämä tutkimus ei yritä ottaa kantaa taloudellisen ja ei-sosiaalisen yhteenkietoutumisen tasoon. Edellä esitelty katsaus on kuitenkin tämän tutkimusraportin kannalta oleellinen, sillä se kartoittaa lukijalle tehokkaasti tutkimuksen ontologisia lähtöoletuksia, samalla tarjoten myös työkaluja niiden oikeellisuuden arviointiin. Tämä tutkimus lähestyy tutkimaansa ilmiötä granovetteriläisittäin subjektivistisesta näkökulmasta. Lähtökohtana on, että taloudelliset ja sosiaaliset motiivit ovat yhteenkietoutuneita, mutta toisistaan erotettavia kokonaisuuksia, jotka molemmat realisoituvat todennettaviksi ilmiöksi sosiaalisten suhteiden muodostamissa verkostoissa. 2.3 Miten sosiaalinen vaikuttaa taloudelliseen? Mikäli taloudellisesti ja sosiaalisesti motivoituneet toiminnat ovat toisistaan erotettavia kokonaisuuksia, on luontevaa kysyä, millä tavoin sosiaaliset motiivit voivat vaikuttaa taloudellisesti motivoituneeseen toimintaan. Sosiaaliset suhteet vaikuttavat taloudelliseen toimintaan (Granovetter 2005) pääasiallisesti seuraavien kolmen mekanismin kautta: 1) Vaikuttaminen vastaanotetun informaation määrään ja laatuun. Taloudellisesti motivoituneet toimijat pyrkivät useimmiten minimoimaan päätöksiinsä liittyvät riskit. Päätöksiin liittyvä riski sekä 7 Homo sociologicus käsitteellä viitataan sosiaalisia rakenteita ylikorostavien teorioiden ihmiskuvaan, jossa ihminen nähdään vailla autonomiaa olevana tyhjänä tauluna, ja jonka toiminta on puhtaasti seurausta ympäröivästä kontekstista omaksutuista arvoista ja normeista. (Hirsch ym. 1990, 322). 11

16 epävarmuus ovat vahvasti kytköksissä siihen, kuinka paljon toimijat omaavat tilanteeseen liittyvää informaatiota. Tilanteen kannalta olennaisen informaation hankkiminen voi olla hankalaa, jonka lisäksi vastaanotetun informaation oikeellisuuden todentaminen on myös useimmiten vaikeaa. Sosiaalisten verkostojen avulla voimme kuitenkin täydentää yksilöä tai yhteisöä koskevia kokemuksiamme tuntemiemme henkilöiden kokemuksilla. Tämä kokemusperäisen informaation kerryttäminen lisää todennäköisyyttä sille, että tulkintamme korreloi paremmin reaalimaailman kanssa (Frey, Buskens, & Corten 2019). Esimerkiksi rekrytointipäätöksen kannalta olennaisen informaation hankkiminen voi olla yksittäisessä työhaastattelutilanteessa haastavaa, sillä hakijan persoonallisuuteen ja elämäntilanteeseen liittyvän informaation hankkimista on lainsäädännöllisesti rajoitettu. Työnantaja voi kuitenkin halutessaan pyrkiä hankkimaan kaipaamaansa informaatiota sosiaalisten verkostojensa kautta. Christakisin ja Fowlerin mukaan (2009, ) sosiaaliset verkostot tulisi hahmottaa kokonaisuuden kaltaisena superorganismina, joka on jotain muuta, kuin pelkkä yksilöidensä summa. Aivan kuten yksittäiset neuronit voivat verkostoituessaan muodostaa monimutkaisiin kognitiivisiin toimintoihin kykeneviä aivoalueita, niin myös yksilöt voivat verkostoituessaan muodostaa kokonaisuuksia, joiden kautta vastaanotettu informaatio voi hyödyttää kaikkia verkoston jäseniä. 2) Vaikuttaminen koettujen onnistumisten ja epäonnistumisten vakavuuteen. Voimme arkijärjellämme helposti samaistua tilanteeseen, jossa henkilökohtaiselle tuttavalle aiheutettu pettymys voi tuntua meistä huomattavasti pahemmalta verrattuna tilanteeseen, jossa pettämämme henkilö on meille ennalta tuntematon. Sosiobiologien mukaan (esim. Harrison, Sciberras & James 2011) tämän kaltaiset tilanteet ovat seurausta siitä, että ihmiset ovat muiden eläinlajien tavoin biologisesti taipuvaisia suosimaan läheisiä lajitovereita suhteessa ennalta tuntemattomiin toimijoihin. Lopputuloksen kannalta ei ole sinänsä väliä, suosimmeko me tuntemiamme toimijoita biologisin vaiko sosiologisin perustein, sillä ilmiön lopputulema on kuitenkin sama ihmiset eivät halua lähtökohtaisesti tuottaa pettymystä henkilökohtaisesti tuntemilleen henkilöille. Ilmiön seurauksena esimerkiksi työnantaja voi suhtautua huomattavasti varauksettomammin pitkäaikaiselta työntekijältään vastaanottamaansa suositteluun, kuin esimerkiksi lapsensa jalkapallopelissä puolitutulta vastaanottamaansa suositteluun. Henkilökohtaisesti tunnettu alainen ei oman statuksensa vaarantumisen pelossa halua suositella huonoa työntekijää, sillä pelko luottamuksen pettämisestä seuraavasta sosiaalisesta rangaistuksesta (maineen menettäminen) on niin suuri (ks. Milinski 2016). 3) Luottamuksen lisääminen. Toinen ja kolmas mekanismi ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa. Voimme luottaa sosiaalisten verkostojen kautta saamaamme informaatioon juurikin siksi, koska väärän informaation levittämisen riskit ovat niin suuret. Emme halua pettää henkilökohtaisten tuttaviemme luottamusta, sillä maineen vaarantuminen voisi vaikuttaa negatiivisesti tuleviin, 12

17 vastavuoroisuutta edellyttäviin vaihdantatilanteisiin (esim. Buskens & Raub 2013). Ilmiön seurauksena sosiaalisten verkostojen kautta saatu informaatio voi olla laadultaan poikkeuksellisen luotettavaa. Sosiaalisten verkostojen kautta saadun informaation avulla voimme siis kohdistaa luottamusta muihin toimijoihin jopa sellaisissa tilanteissa, missä kaikki muut tilannetekijät viittaisivat päinvastaiseen suuntaan (Buskens & Raub 2002). On syytä korostaa, että luottamuksen lisääntyminen ei ole itsestäänselvyys. Eri tyyppiset sosiaaliset suhteet edistävät luottamuksen lisääntymistä eri tavoin. On kuitenkin turvallista todeta, että mitä henkilökohtaisempi kahden toimijan välinen suhde on, sitä todennäköisemmin toimijat pyrkivät toimimaan luottamusta ja vastavuoroisuutta edistävällä tavalla. Erityisesti amerikkalaisen koulukunnan taloussosiologit ovat lähestyneet ihmistoimintaa rationaalisen toiminnan oletuksen kautta (ks. Frank 1992). Mikäli ihminen oletetaan omia tavoitteittaan johdonmukaisesti tavoittelevaksi toimijaksi, on syytä pohtia tarkemmin sitä, mitkä päämäärät selittävät edellä esiteltyjen, johdonmukaisten ilmiöiden olemassaoloa. Argumentin tueksi onkin siis syytä kysyä, mikä motivoi ihmistä konformistiseen 8 toimintaan, ja mikä motivoi ihmistä olemaan toiselle ihmiselle vastavuoroinen ja luotettava kumppani. Ihmisten universaaleja perustarpeita tutkineet Baumeister ja Leary (1995) ovat vakuuttavasti argumentoineet, että me ihmiset omaamme kaiken kattavan halun muodostaa ja ylläpitää vähintäänkin pienimuotoinen määrä kestäviä, positiivisia ja merkityksellisiä ihmisten välisiä suhteita. Heidän mukaansa tämä kaiken kattava halu kuulua ryhmään on todennäköinen juurisyy sille, miksi ihmiset ovat motivoituneita mukautumaan ympäröivän yhteisönsä normeihin, arvoihin ja käyttäytymiseen sekä vaalimaan ihmissuhteissa luottamusta edistävää vastavuoroisuutta. Positiivisten ja merkityksellisten ihmissuhteiden kannalta yhteisössä vallitseva maine on yksilölle kirjaimellisesti elintärkeää. Näyttäisi siis olevan niin, että väestötasolla tarkasteltuna me ihmiset omaamme sisäänrakennetun taipumuksen mukautua ympäröivän yhteisömme normeihin ja käytäntöihin, olivatpa ne sitten mitä tahansa. Yksilötasolla toisin toimimisen mahdollisuus on kuitenkin aina vaihtoehto. Mikäli nappaamme kadulta joukon ihmisiä ja tarkastelemme heidän toimintaansa ohjaavia motiiveja, on todennäköistä, että suurin osa joukosta haluaa ylläpitää elämässään merkityksellisiä ihmissuhteita. Joukossa voi olla myös muutama henkilö, joiden toiminta ohjautuu toisenlaisin perustein. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö teoria pitäisi paikkaansa. Ihmistieteellisessä tutkimuksessa keskimääräiset, väestötason käyttäytymistä kuvaavat teoriat ovat tarkin mahdollinen selitys 8 Konformistisella toiminnalla viitataan käyttäytymiseen, jossa toimija suhteuttaa omaa käyttäytymistään suhteessa muiden toimijoiden käyttäytymiseen (Cialdini & Goldstein 2004, 606). 13

18 ihmistoiminnalle, mitä voimme koskaan tuottaa. Huomattava määrä tieteellisesti tuotettua tutkimustietoa näyttäisi tukevan väitettä, jonka mukaan väestötasolla ihmisten taipumus oman maineen ylläpitämiseen ei kumpua pelkistä peliteorian 9 maalailemista laskutoimituksista, joissa taloudellinen toimija rationaalisesti laskelmoiden valitsee vaihtoehtojensa väliltä kustannustehokkaimman vaihtoehdon. Taloudelliset motiivit ovat todellinen, mutta eivät ainoa ihmistoimintaa ohjaava tekijä. Sosiaaliset motiivit ovat sisäänrakennettu syvälle psyykeisiimme, ja on kiistaton tosiasia, että ne vaikuttavat myös taloudelliseen toimintaamme. Joissain tilanteissa nämä sosiaaliset motiivit voivat olla taloudellisia motiiveja voimakkaammin toimintaa ohjaava tekijä. Teoriaosion myöhemmässä osiossa esitellyt empiiriset havainnot osoittavat, että taipumuksemme normien mukaiseen toimintaan voi käytännössä ohjata myös yrityksen rekrytointikäytäntöjä sellaisiksi, jotka näyttäytyvät taloudellisten motiivien näkökulmasta epäedullisina (ks. 3.3). 2.4 Kaikki mallit ovat virheellisiä, mutta jotkut ovat hyödyllisiä Sosiaalisen toiminnan verkostonäkökulma On vaikea keksiä verkostonäkökulmaa monitieteellisempää viitekehystä. Lukuisat eri alojen tieteentekijät ovat hyödyntäneet verkostonäkökulmaa erityyppisten tutkimuskohteidensa hahmottamisessa. Tutkijat ovat hyödyntäneet verkostoajattelua niin luonnossa (biologiset ja ekologiset verkostot), ihmisessä (neurologiset ja epidemiologiset verkostot) kuin myös ihmisen rakennelmissa (mm. liikenne- ja telekommunikaatioverkostot) esiintyvien verkostojen tutkimisessa (NRC 2005, 12-13). Myös ihmisten välisiä riippuvuussuhteita on pyritty ymmärtämään paremmin sosiaalisen verkoston käsitteen avulla. Sosiaalisen verkoston käsitettä on sivuttu ensimmäisiä kertoja jo 1800-luvun loppupuolella, mutta valtavirtanäkemyksen mukaan käsitteen akateeminen versio tuotiin ensimmäistä kertaa julki vuonna Verkosto-metafora ei ole täydellinen työkalu sosiaalisen vuorovaikutuksen perimmäisen olemuksen tavoittamiseen, sillä sosiaalisen toiminnan typistäminen pelkäksi verkostoksi ei millään tavoin pysty nostamaan esiin kaikkia inhimilliseen vuorovaikutukseen vaikuttavia osatekijöitä (esim. Erickson 2012). Vaikka tieteentekijää kuinka harmittaisi, monimutkaiset ilmiöt on typistettävä useimmiten metaforiksi, jotta niistä voitaisiin ylipäätänsä puhua. Tämän vuoksi verkosto-käsitteen käyttäminen on perusteltua. Ainakin siihen asti, kunnes parempi metafora keksitään. 9 Peliteoria on tyypillisesti taloudelliseen toimintaan sovellettu matemaattisen mallintamisen osa-alue, jossa tiettyjen olettamien avulla pyritään ennustamaan, millä tavoin kaksi tai useampaa toimijaa suhteuttavat omaa toimintaansa suhteessa muihin toimijoihin (ks. Carlton, Gertner & Rosenfield 1996). 10 Norjalaisilla saarilla vaikuttaneita seurakuntia tutkinut sosiaaliantropologi John A. Barnes käytti sosiaalisen verkoston käsitettä ensimmäisen kerran akateemissa kontekstissa vuonna 1954 (ks. Knoke & Yang 2008, 9). 14

19 Verkostotutkimuksen kritiikki on useimmiten kohdistettu tutkimusperinteen hajanaiseen teoriapohjaan (ks. Knox, Savage & Harvey 2006). Vaikka esitetty kritiikki on suurelta osin perusteltua, on verkostotutkimuksen teoreettisesta keskustelusta erotettavissa myös johdonmukaisia piirteitä. Kilduffin ja Brassin (2010) mukaan taloudellisessa kontekstissa toimivien sosiaalisten verkostojen ominaisuuksia on tyypillisesti pyritty hahmottamaan neljän, toisistaan eroavan, lähtökohdan kautta: 1) Toimijoiden välisiin suhteisiin keskittyvä tutkimus (ks. Freeman 2004; Borgatti, Mehra, Brass & Labianca 2009) on kiinnittänyt huomiota ensisijaisesti siihen, millä tavoin sosiaalisen verkoston muodostavat yksilöt ovat verkostoituneet toisiinsa. Tutkimusperinteessä verkostossa vallitsevia sosiaalisia siteitä ja niiden poissaoloa on tyypillisesti pyritty visualisoimaan graafisten sosiogrammien 11 avulla, joilla on pyritty helpottamaan sosiaalisen verkoston hahmottamista. 2) Uppoutuneisuuden (embeddedness) viitekehyksen (ks. Granovetter 1985) parissa tehty tutkimus on pyrkinyt hahmottamaan, missä määrin taloudellinen toiminta on limittynyt yhteen sosiaalisen toiminnan kanssa. Uppoutuneisuuden viitekehyksen keskeisen lähtökohdan mukaan taloudellisesti motivoituneet toimijat suosivat kaupankäynnissään oman verkostonsa jäseniä (Uzzi 1996). Ihmiset valikoivat taloudellisia toimintakumppaneitaan verkostojen kautta saamansa informaation perusteella, eli toisin sanoen sosiaalinen vaikuttaa siihen, millä tavoin ihmiset muodostavat taloudellisia yhteenliittymiään (ks. Gulati & Gargiulo 1999; Kramarz & Thesmar 2013; Brailly, Favre, Chatellet & Lazega 2016). 3) Rakenteelliseen analyysiin keskittyvä verkostotutkimus on kiinnittänyt erityshuomiota siihen, millä tavoin sosiaaliset siteet muodostavat ryhmiä, ja millä tavoin nämä ryhmät ovat sijoittuneet suhteessa toisiin ryhmittymiin. Rakenteellisessa analyysissa huomio ei kiinnity pelkästään kahden toimijan välisiin suhteisiin, vaan myös useampien toimijoiden muodostamien klikkien 12 välisiin suhteisiin (esim. Lau & Murnighan 2005). Ronald Burtin tuotanto (esim. 1980; 1992) on vaikuttanut merkittävästi rakenteelliseen analyysiin keskittyneeseen verkostotutkimukseen. 4) Sosiaalisten verkostojen hyötyihin keskittynyt tutkimus on tarkastellut sitä, millä tavoin sosiaalisten verkostojen kautta tapahtuva vuorovaikutus voi olla verkoston jäsenille hyödyksi. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna sosiaaliset verkostot on pyritty hahmottamaan toimijoita hyödyttävänä resurssina, joka hyödyttää joko yksittäisiä verkoston jäseniä tai koko verkostoa yhteisönä. 11 Sosiogrammilla tarkoitetaan sosiaalisen verkoston graafiseen kuvaamiseen tarkoitettua mallia, joka muodostuu henkilöistä sekä niiden välisistä suhteista (Rapoport & Horwath 1961, ). 12 Klikillä tarkoitetaan sosiaalisen verkostoon muodostunutta tiivistä toimijoiden joukkoa, jossa jäsenet muodostavat muun verkoston keskiarvoa yhtenäisemmän joukon (Alba 1973, ). 15

20 Sosiaalisten verkostojen hyötyä on pyritty havainnollistamaan muun muassa sosiaalisen pääoman käsitteen avulla (esim. Coleman 1988; Putnam 2000, Ruuskanen 2001). On tärkeää korostaa, että nämä neljä lähestymistapaa eivät ole toisiaan poissulkevia. Sen sijaan lähtökohdat ilmenevät verkostotutkimuksissa usein yhtäaikaisesti ja päällekkäin. Eriävien lähestymistapojen esille tuonti omina kokonaisuuksinaan tuo kuitenkin kouriin tuntuvasti esille sitä, millä tavoin sosiaaliset verkostot voivat poiketa toisistaan. Verkosto-metaforaa arkijärjellä soveltava henkilö voisi pintapuolisesti ajatellen todeta, että mitä suurempi verkko, sitä enemmän kalaa. Sosiaalisten verkostojen tapauksessa väite on kuitenkin liian yksinkertainen. Sosiaaliset yhteenliittymämme omaavat lukemattoman määrän ominaisuuksia ja piirteitä, jotka vaikuttavat verkostossa tapahtuvaan informaation liikkumiseen. Tässä tutkimuksessa verkostojen ominaisuuksia käsittelevä teoreettinen viitekehys muodostettiin ensisijaisesti kolmea teoriaa soveltaen. Nämä kolme teoriaa valittiin osaksi teoreettista viitekehystä ensisijaisesti siksi, koska kaikki kolme viitekehystä ovat herättäneet verkostotutkimuksen parissa paljon huomiota ja siitä seurannutta aktiivista hypoteesien testaamista. Seuraavissa kappaleissa perehdytään tarkemmin näihin kolmeen, sosiaalisten verkostojen ominaisuuksia käsittelevään viitekehykseen Sosiaalisen siteen tyyppi heikot siteet vs. vahvat siteet Uppoutuneisuuden viitekehyksen popularisoinnin lisäksi Granovetterin sosiaalisten siteiden tyyppiä käsittelevä tuotanto on inspiroinut merkittävästi myöhempien aikojen verkostotutkimusta. Vuonna 1973 ilmestyneessä artikkelissaan The Strength of Weak Ties Granovetter (1977) toi ensi kertaa systemaattisesti ilmi, kuinka kaikki sosiaaliset siteet eivät ole informaatiohyötyjen näkökulmasta samanarvoisia. Hän jakoi sosiaaliset siteet vahvuutensa perusteella heikkoihin ja vahvoihin siteisiin. Tämä sosiaaliselle siteelle määritelty vahvuus perustui arvioon yhdessä vietetystä ajasta, tunnesiteestä, intiimiydestä ja vastavuoroisuudesta (emt. 1361). Tyypillisiä vahvojen siteiden yhdistämiä suhteita ovat esimerkiksi tiiviissä vuorovaikutuksessa olevat perhesuhteet sekä läheisten ystävien välillä tapahtuva vuorovaikutus. Toimija omaa heikon suhteen sellaiseen henkilöön, kenen kanssa hän viettää satunnaisesti aikaa, tai tuntee henkilön jonkin toisen henkilön kautta. Tällaisia heikkoja siteitä voivat olla esimerkiksi satunnaisissa tilanteissa tavatut henkilöt tai hyvän ystävän kautta tavattu, muissa sosiaalisissa piireissä vaikuttava henkilö. 16

21 KUVIO 1. Vahvoja ja heikkoja siteitä sisältävä sosiaalinen verkosto (mukaillen Granovetter 1977, 1365). Tutkiessaan sosiaalisten siteiden vahvuuseroja Granovetter tuli samalla muotoilleeksi modernin verkostotutkimuksen eniten mielenkiintoa herättäneen idean eri tyyppiset sosiaaliset siteet ovat taipuvaisia välittämään toimijoille eri tyyppistä informaatiota. Granovetterin mukaan yksilön omaamat heikot siteet ovat työmahdollisuuksia koskevan informaation kannalta tärkeämpiä, sillä heikkojen siteiden kautta saatu informaatio on taipuvainen olemaan toimijalle uutta. Vahvojen siteiden muodostamassa verkostossa toisiinsa vahvasti luottavat toimijat, tiheästä vuorovaikutuksesta huolimatta, jakavat tyypillisesti toisilleen tuttua, jo tiedossa olevaa informaatiota. Heikot siteet voivat Granovetteria mukaillen silloittaa 13 tiheässä vuorovaikutuksessa olevia sosiaalisia piirejä toisiinsa, jolloin uuden informaation vastaanottamisen todennäköisyys kasvaa. Granovetterin sosiaalisten siteiden vahvuuteen perustuva jaottelu on herättänyt mielenkiintoa niin taloussosiologian kuin myös taloustieteiden piirissä. Luvussa 3.1. käsitellään tarkemmin, millä tavoin empiiriset tutkimukset ovat soveltaneet viitekehystä informaation liikkumisen tutkimiseen. 13 Granovetterin määritelmän mukaan silta on sosiaalisessa verkostossa oleva side, joka tarjoaa ainoa yhteyden kahden yksikön välille (Granovetter 1977, 1364). 17

22 2.4.2 Sosiaalisen verkoston rakenne Rakenteellisten aukkojen teoria Sosiaaliset verkostot voivat myös erota toisistaan sen suhteen, millä tavoin toimijat ovat linkittyneet toisiinsa. Ronald Burt on tuotannossaan (Burt 1980; Burt 1992; Burt 2000) tuonut toistuvasti esille, kuinka sosiaalisen verkoston rakenne voi vaikuttaa merkittävästi informaation liikkumiseen. Kuvitellaanpa seuraavan kaltainen, rakennusalalle tyypillinen tilanne. Keskisuuressa suunnittelutoimistossa työskentelevä Mikko on pohtinut työtehtävän vaihtoa suunnittelijan tehtävistä urakoitsijan tehtäviin. Mikko on toiminut suunnittelijan tehtävissä vasta kolme vuotta, ja hän ei toistaiseksi ole osallistunut projektiensa tiimoilta kovinkaan moneen työmaa- tai suunnittelukokoukseen. Sen sijaan useimmiten yritystä edustamaan on lähetetty vanhempi suunnittelija Keijo. Keijo on toiminut suunnittelijan tehtävissä jo 15 vuotta, ja rakennusprojektien ympärille muodostuvan kokoustoiminnan kautta toimialueella toimivat kilpailijat ovat tulleet hänelle hyvin tutuiksi. Mikon työpaikan vaihtoaikeet ovat kantautuneet myös Keijolle asti, ja Keijo onkin pyrkinyt työmaakokouksissa tapaamiltaan urakoitsijoilta hienovaraisesti tiedustelemaan, olisiko heidän yrityksessään tarvetta lisätyövoiman palkkaamiselle. Työtä koskevan informaation näkökulmasta Keijon ympärille on muodostunut verkostossa tilanne, jossa Keijo toimii ainoana linkkinä Mikon ja tuntemiensa urakoitsijoiden välillä. KUVIO 2. Rakenteellisia aukkoja sisältävä sosiaalinen verkosto (mukaillen Burt 1992, 27). Ronald Burt nimittää Keijon ympärillä vallitsevaa tilannetta sosiaalisen verkoston rakenteelliseksi aukoksi. Rakenteellisen aukon käsitteellä viitataan tilanteeseen, jossa kaksi toimijaa omaa siteen samaan välittävään toimijaan, mutta toimijat eivät itse omaa toistuvaa, suoraa keskinäistä yhteyttä 18

23 (Burt 1992, 18-19). On helppo kuvitella, kuinka esimerkiksi yksittäisen organisaation näkökulmasta tarpeettomien rakenteellisten aukkojen olemassaolo voi olla huono asia. Informaation vapaa liikkuminen voi edesauttaa hyödyllisten innovaatioiden syntyä, mikä voidaan nähdä yrityksen kannalta luonnollisesti positiivisena asiana (ks. Burt 2004). Yksittäisten toimijoiden näkökulmasta tarkasteltuna rakenteelliset aukot voivat tarjota tilanteita, joissa yksilöt voivat halutessaan hyödyntää omaamaansa positiota sosiaalisen verkoston pullonkaulana. Esimerkiksi edellä esitelty Keijo voi hyödyntää saamaansa informaatiota omien tarkoitusperiensä edistämiseen. Voi olla esimerkiksi mahdollista, että Keijon pidempiaikainen työkaveri Tero on myös aikeissa vaihtaa työnantajaa. Sosiaalisen verkoston rakenteellinen aukko on siis tarjonnut Keijolle tilanteen, jossa hänellä on mahdollisuus valita, kenelle hän välittää saamaansa informaatiota. Sosiaalinen palkinto henkilökohtaisemmin tunnetun Teron auttamisesta voi olla suurempi verrattuna Mikon auttamiseen, jonka vuoksi Keijo voi päätyä välittämään tietonsa Mikon sijaan Terolle. Rakenteellisten aukkojen informaatiohyötyjä on useimmiten tutkittu myyntityön kaltaisissa tehtävissä, joissa välittäjäpositiossa toimiminen voi vaikuttaa merkittävästi työssä menestymiseen (esim. Du, Gao & Zhang 2019). Työnantajan näkökulmasta sosiaalisen verkoston rakenteelliset aukot eivät välttämättä tarjoa rekrytoijalle samalla tavoin merkittävää etulyöntiasemaa suhteessa muihin toimijoihin, mutta ilmiön tiedostaminen voi olla silti rekrytointipyrkimysten kannalta hyödyllistä kahdesta syystä. Ensinnäkin, Keijon kaltaisten, useisiin eri klikkeihin kytköksissä olevien henkilöiden tunnistaminen ja aktivointi voi olla verkostohyötyjen realisoimisen kannalta elintärkeää. Rakennusalalla on täysin luonnollista, että työmaa- ja suunnittelukokouksissa ahkerasti vuorovaikuttavat työntekijät omaavat huomattavasti enemmän informaatiota toimialueen pätevistä työntekijöistä verrattuna työntekijöihin, jotka työskentelevät pääasiallisesti organisaation oman henkilöstön parissa. Näin ollen on tärkeää, että erityisesti verkostopotentiaalia omaavien henkilöiden positio saataisiin valjastettua työnantajan rekrytointipyrkimysten tueksi. Toiseksi, on syytä muistaa, että työnantaja voi käyttää sosiaalisia verkostojaan myös informaation levittämiseen. Keijon kaltainen sosiaalinen side olisi oiva reitti levittää informaatiota tarjolla olevasta työpaikasta oikealle kohderyhmälle ilman, että työpaikasta tarvitsisi ilmoittaa julkisesti Sosiaalisten verkostojen resurssinäkökulma Granovetterin ja Burtin teorioissa on havaittavissa selkeitä ontologisia yhteneväisyyksiä (Burt 1992, 26-27). Molemmat viitekehykset perustuvat ajatukselle, jonka mukaan toistuvaa, jo tiedossa olevaa informaatiota levittävät sosiaaliset siteet eivät edistä tehokkaasti toimijan työtä koskevan informaation vastaanottamista. Vaikka Granovetter korostaa sosiaalisen siteen tyyppiä ja Burt 19

24 toimijan positiota sosiaalisessa verkostossa, on molempien teorioiden lopputulema samankaltainen uuden informaation tavoittelussa silloittavat sosiaaliset siteet omaavat eniten hyödynnettävää potentiaalia. Silloittavat siteet ovat tärkeitä, sillä ne laajentavat tehokkaimmin toimijan sosiaalisen verkoston kattavuutta. Kumpikaan mainituista näkökulmista ei ole kuitenkaan käsitellyt ensisijaisesti arkijärjen kanssa parhaiten yhteensopivaa huomiota tavoittamiesi ihmisten määrällä ei ole väliä, mikäli kenelläkään heistä ei ole pääsyä aidosti tarpeellisen informaation pariin. Tunnettujen ihmisten määrän lisäksi on myös tärkeää kiinnittää huomiota siihen, ketä nämä tunnetut ihmiset ylipäätänsä ovat. Sosiaalisten resurssien teoria olettaa, että kaikilla ihmisillä ei ole pääsyä saman arvoisten resurssien pariin. Sen sijaan resurssinäkökulma määrittelee sosiaalisen rakenteen verkostoksi, jonka jäsenet voidaan teoreettisesti asemoida resursseja indikoivien muuttujien perusteella (esim. varallisuus, statusasema ja valta-asema). Resurssinäkökulmassa sosiaalinen rakenne hahmotetaan ikään kuin pyramidina, jossa ylemmillä tasoilla olevat toimijat pääsevät helpommin käsiksi myös alemmilla tasoilla olevaan informaatioon. (Lin & Dumin 1986, ). Työnhaun kontekstissa resurssinäkökulman mukaan ihmisten tulisi siis pyrkiä hyödyntämään työnhaussa sosioekonomisesti korkean statuksen omaavia henkilöitä, sillä näiden siteiden kautta vastaanotettu informaatio omaa todennäköisimmin eniten omaa työmarkkina-asemaa edistävää hyötyä. Sosiaalisiin verkostoihin sitoutuneita resursseja on pyritty havainnollistamaan muun muassa sosiaalisen pääoman käsitteen avulla. Verkostoihin sitoutunut sosiaalinen pääoma on hahmotettu joko tietylle verkostolle ominaiseksi, koko verkostoa hyödyttäväksi resurssiksi tai vaihtoehtoisesti sosiaalisen verkoston yksittäisen jäsenen omaamaksi, muihin jäseniin nähden kilpailuetua luovaksi resurssiksi. Yhteisönäkökulmaa korostaneen James Colemanin (1988) mukaan sosiaalinen verkosto omaa kilpailuetua eli sosiaalista pääomaa muihin verkostoihin nähden, mikäli verkoston kolme kriteeriä toteutuvat. Ensinnäkin, verkostojen toimijoiden välillä tulisi vallita vastavuoroisen toiminnan velvoite. Toiseksi, informaation tulisi liikkua verkoston sisällä vapaasti. Kolmanneksi, verkostossa tulisi vallita toimintaa ohjaavia normeja, jotka motivoivat verkoston jäseniä lyhyen aikavälin omasta edusta luopumiseen. Rekrytoinnin näkökulmasta rakennusala omaisi siis, muhin toimialoihin nähden, kaikkia verkoston jäseniä hyödyttävää sosiaalista pääomaa, mikäli rakennusalan toimijat voisivat luottaa siihen, että jakaessaan informaatiota muille rakennusalan toimijoille he myös saisivat informaatiota muilta toimijoilta myöhempänä ajankohtana. Tämän lisäksi rakennusalalla pitäisi myös vallita normatiivisten odotusten luomaa painetta, joka motivoisi rakennusalan rekrytoijia 20

25 miettimään myös sitä, ovatko heidän yksilötasollaan tekemät ratkaisut vahingollisia muulle, rakennusalan rekrytoijista koostuvalle verkostolle (ks ). Rekrytoinnin ja työtä koskevan informaation kontekstissa sosiaalisen pääoman yhteisönäkökulma on jäänyt huomattavasti vähemmälle huomiolle. Sen sijaan työelämän kontekstissa resurssinäkökulman avulla on tarkasteltu enemmän sitä, millä tavoin yksilöt voivat hyötyä sosiaalisiin verkostoihin sitoutuneista resursseistaan. Tästä näkökulmasta työtä koskevan informaation liikkumista on tutkinut muun muassa Nan Lin. Linille sosiaalisiin verkostoihin kiteytyneet resurssit toimivat samalla tavoin, kuin mitkä tahansa muutkin taloudelliset resurssit sosiaalisiin siteisiin investoiva henkilö voi tulevaisuudessa odottaa sijoitukselleen tuottoa (Lin 2017, 30). Linin muotoilemana sosiaalisten resurssien teorian perusolettama on, että henkilön pääsy korkeampiin sosiaalisiin resursseihin sekä niiden hyödyntäminen johtaa todennäköisesti keskimääräistä korkeampaan työmarkkina-asemaan. Nämä sosiaaliset resurssit ovat Linin mukaan kytköksissä yksilön omaamaan statukseen. Tämän pohjalta Lin on tuotannossaan tuonut ilmi, että sosiaalisen kontaktin statusasema ja positio voivat vaikuttaa siihen, kuinka hyödyllistä työmarkkina-asemaa parantavaa informaatiota toimijalta voidaan saada (esim. Lin, Fu & Chen 2013). On tärkeää huomauttaa, että vaikka verkostotutkimuksesta voidaan nostaa esiin toisistaan erotettavia viitekehyksiä, teorioiden pohjaoletukset ovat useimmiten samankaltaisia. Esimerkiksi verkoston rakenteeseen huomiotaan kiinnittänyt Ronald Burt on tullut tunnetuksi myös sosiaalisen pääoman teoreetikkona. Edellä esitellyt teoriat ovat nostettu tässä yhteydessä esiin siksi, koska ne havainnollistavat lukijalle konkreettisesti sitä, millä tavoin sosiaaliset verkostot voivat erota toisistaan. Granovetterin ja Burtin hypoteeseista voidaan vetää yhtenäinen johtopäätös, jonka mukaan silloittavat sosiaaliset suhteet ovat avainasemassa uuden informaation tavoittelussa. Linin hypoteesin mukaan henkilön tulisi kiinnittää myös huomiota sosiaalisen siteen asemaan. On päivänselvää, että sosiaaliset verkostot sisältävät myös lukuisia muita muuttujia, jotka vaikuttavat verkostossa tapahtuvaan informaation liikkumiseen. Muuttujien tarkastelussa vain taivas on rajana. Voi hyvinkin olla mahdollista, että tulevaisuudessa tutkijat voivat hahmottaa sosiaalisten verkostojen ominaisuuksia täsmällisempien käsitteiden avulla. Validia käsitteistöä odottelevan verkostotutkijan kannattaa odotellessa pitäytyä tiedeyhteisössä vakiintuneiden, empiiriselle tarkastelulle altistettujen käsitteiden parissa. Tämä lisää todennäköisyyttä sille, että tutkijat puhuvat samasta asiasta. Tässä osiossa esiteltyjä kolmea viitekehystä tiivistäen sosiaalisten verkostojen informaatiohyötyjä tavoittelevan rakennusalan rekrytoijan kannattaa kysyä itseltään ainakin seuraavat kolme kysymystä. Ensimmäiseksi, rekrytoijan tulisi kiinnittää huomiota siihen, millaisista siteistä sosiaalinen verkosto 21

26 muodostuu. Granovetteria mukaillen henkilön kannattaisi hankkia informaatiota erityisesti muissa ympyröissä pyöriviltä henkilöiltä, sillä nämä henkilöt ovat potentiaalisimpia silloittajia. Toiseksi, rekrytoijan tulisi arvioida, millä tavoin sosiaalinen verkosto on rakenteellisesti muodostunut. Burtia mukaillen henkilön tulisi olla hyvää pataa erityisesti sellaisten henkilöiden kanssa, joiden ympärille on muodostunut rakenteellinen aukko. Välittäjä-asemassa toimivat rakenteelliset aukot ovat potentiaalisimpia silloittajia. Kolmanneksi, rekrytoijan tulisi myös pohtia sitä, millaisista henkilöistä sosiaalinen verkosto muodostuu. On yhdentekevää, vaikka sosiaalinen verkosto silloittuisi peittämään puolta Suomea, mikäli sosiaalinen verkosto ei sisällä yhtään rakennusalan ihmistä. Mikäli rekrytointitarve koskisi esimerkiksi toimihenkilötehtäviä, rekrytoijan kannattaisi luonnollisesti pyrkiä hankkimaan informaatiota sellaisilta henkilöiltä, ketkä positionsa vuoksi omaavat informaatiota potentiaalisista toimihenkilöistä. 2.5 Formaali ja informaali rekrytointi Ennen tarkempaa perehtymistä sosiaalisten verkostojen ja työllistymisen yhteyksiin on syytä luoda katsaus siihen, millä tavoin työnantajat ylipäätänsä voivat rekrytoida henkilöstöä. Työnantajan käytettävissä olevat rekrytointimenetelmät ovat tyypillisesti jaettu kaksijakoisesti formaaleihin ja informaaleihin menetelmiin (Rees 1966). Formaaleilla rekrytointimenetelmillä (muodollinen rekrytointi) viitataan menetelmiin, joiden avulla työnhakija ja työnantaja voivat tavoittaa toisensa eihenkilökohtaisen välittäjän avulla. Tällaisia menetelmiä ovat esimerkiksi laajasti esillä olevat työpaikkailmoitukset, rekrytointitoimeksiannot sekä työvoimatoimiston kaltaiset palvelut. Formaalit rekrytointimenetelmät tavoittavat tyypillisesti suuren joukon työnhakijoita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työnantajan on jossain rekrytointiprosessin vaiheessa käytettävä resursseja hakijajoukon karsimiseen, jotta potentiaalisimmat hakijakandidaatit voidaan erotella suuresta massasta (Marsden 1994, 981). Formaalit rekrytointikanavat voidaan jakaa julkisiin ja yksityisiin työnvälityspalveluihin. Työ- ja elinkeinotoimiston tarjoamat palvelut ovat esimerkki julkisin varoin ylläpidetystä työnvälitystoiminnasta. Sen sijaan Suomenkin rekrytoinnin kentässä vahvasti esillä olevat yksityiset työnvälityksen palveluntuottajat ovat esimerkkejä yksityisen sektorin työnvälitystoiminnasta. Informaalilla rekrytoinnilla viitataan epämuodolliseen, henkilökohtaisten kontaktien kautta vastaanotetun informaation perusteella tapahtuvaan rekrytointiin. Granovetter (2018, 11) on määritellyt henkilökohtaisten kontaktien hyödyntämisen tilanteeksi, jossa henkilö omaa siteen informaatiota välittävään henkilöön, johon hän alun alkaen tutustui tilanteessa, joka ei liittynyt 22

27 millään tavoin työnhakua koskevan informaation tavoitteluun. Toisin sanoen, työtä koskeva informaatio liikkuu sosiaalisissa verkostoissa ikään kuin muun sosiaalisen vuorovaikutuksen oheistuotteena. Kaikki henkilökohtaiset siteet ovat potentiaalisia kanavia työtä koskevan informaation saannissa, mutta on helppo ymmärtää, kuinka tietyt kontaktit voivat olla työtä koskevan informaation kannalta tärkeämpiä kuin toiset. Esimerkiksi rakennusalan rekrytoijan näkökulmasta on todennäköisempää, että rekrytoinnin kannalta oleellista informaatiota vastaanotetaan rakennusalalla toimivilta tuttavilta (esim. henkilöstö, yhteistyökumppanit), kuin esimerkiksi muilla toimialoilla työskenteleviltä perhetuttavilta. KUVIO 3. Formaali ja informaali rekrytointi (mukaillen Rees 1966; Granovetter 2018). Rekrytointia käsittelevän kirjallisuuden mukaan informaali rekrytointi omaa tiettyjä etuja formaaliin rekrytointiin nähden. Yleisen hypoteesin mukaisesti työnantajat suosivat epämuodollista rekrytointia erityisesti siksi, koska formaaleihin metodeihin verrattuna informaali rekrytointi on ennen kaikkea kustannustehokasta (mm. Rees 1966; Marsden & Gorman 2001). Tämä on ymmärrettävää, sillä formaalit rekrytointimenetelmät edellyttävät työnantajalta väistämättä taloudellisia investointeja. Vaikka rekrytoija voi halutessaan investoida taloudellisia resursseja myös epämuodolliseen rekrytointiin, ei tämä kuitenkaan ole välttämättömyys. On olemassa myös tutkimusnäyttöä, jonka mukaan sosiaalisten verkostojen kautta vastaanotetun informaation avulla työnantaja voi tavoittaa keskivertoa pätevämpiä työnhakijoita (esim. Mencken & Winfield 1998, 137). Gerberin ja Mayorovan (2010) mukaan tämä pitää paikkaansa erityisesti tilanteissa, joissa työmarkkinoilla vallitsee tiukka kilpailutilanne. Informaalia rekrytointia ei tulisi kuitenkaan pitää täysin ylivoimaisena rekrytointimenetelmänä, sillä molemmat rekrytointimenelmät sisältävät sekä hyviä ja huonoja puolia. 23

28 Koska formaalit rekrytointimenetelmät tavoittavat tyypillisesti laajan joukon potentiaalisia työnhakijoita, informaalia rekrytointia suosiva yritys voi heikentää mahdollisuuksiaan tavoittaa laajin mahdollinen hakijajoukko. Informaalissa rekrytoinnissa myös rekrytointiprosessia koskeva läpinäkyvyys voi kärsiä, mikä voidaan nähdä ainakin tietyssä kontekstissa epätoivottavana asiana (Schram ym. 2010, ). 24

29 3.0 TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN KATSAUS EMPIIRISEEN AINEISTOON 3.1 Paljon tutkitut työnhakijan sosiaaliset verkostot Huomattavan suuri osa empiirisestä tutkimuksesta on tarkastellut sosiaalisten verkostojen työllistymishyötyjä työnhakijan näkökulmasta. Työnantajien sosiaalisten verkostojen tarkastelu on jäänyt huomattavasti vähemmälle huomiolle. Vaikka tämän tutkimuksen fokus onkin kiinnittynyt erityisesti työnantajien sosiaalisiin verkostoihin, on syytä perehtyä myös tarkemmin siihen, millä tavoin työnhakijat hyödyntävät sosiaalisia verkostojaan. Mikäli työnhakija vastaanottaa työtä koskevaa informaatiota sosiaalisten siteidensä kautta, työnhakija omaa tällöin väistämättä siteen myös työtä tarjoavaan tahoon, eli työnantajaan. Työnhakija ja työnantaja ovat siis väistämättä osa samaa sosiaalista verkostoa, oli aloitteentekijä joko työnhakija tai työnantaja. Yleisesti ottaen on turvallista todeta, että työnhakijan näkökulmasta sosiaaliset verkostot ovat merkittävä, työllistymispyrkimyksiä edistävä resurssi. Tutkimukset ovat yksiselitteisesti todenneet, että työnhakijan sosiaalisten verkostojen koko korreloi myönteisesti työnsaannin kanssa (esim. Montgomery 1991/1992; Korpi 2001; Wahba & Zenou 2005; Burns, Godlonton, & Keswell 2010; Glitz 2017). Sosiaalisten suhteiden hyödyntäminen voi vaikuttaa myönteisesti myös työnhakijan palkkatasoon. Kuglerin (2003) mukaan suositteluiden kautta työllistyminen näyttäisi olevan yleisempää korkeapalkkaisilla aloilla, mutta suorien johtopäätösten tekeminen ei vaikuttaisi olevan näin yksinkertaista. Tutkimukset ovat myös antaneet näyttöä siitä, ettei informaalien kanavien kautta työllistyminen ei ole automaattinen reitti korkeamman statuksen työtehtäviin (esim. Loury 2006). Pellizzarin (2010) mukaan sosiaalisten suhteiden kautta työllistyvien henkilöiden palkkataso voi vaihdella sen mukaan, millaisilla työmarkkinoilla suhteita pyritään hyödyntämään. Sosiaalisten suhteiden kautta työllistyminen vaikuttaa myönteisesti palkkatasoon erityisesti maissa, joiden työmarkkinoilla on tarjolla paljon formaaleja rekrytointipalveluja tarjoavia toimijoita (esim. työvoimatoimisto). Sen sijaan sosiaalisten suhteiden kautta työllistyminen ei näyttäisi vaikuttavan myönteisesti palkkatasoon niissä maissa, joissa informaali rekrytointi on muutoinkin yleistä. Suositusten vaikutus palkkatasoon vaikuttaisi olevan riippuvainen myös siitä, onko suositeltu henkilö työtön työnhakija vaiko työpaikkaa vaihtava, jo työssä oleva henkilö (Zaharieva 2013/2015). Tämä voi olla seurausta siitä, että työtön työhakija voi turvautua käyttämään sosiaalisia verkostojaan viimeisenä vaihtoehtona, kun taas jo työssä oleva henkilö voi sosiaalisten verkostojensa kautta hankkia rauhassa informaatiota sellaisista työpaikoista, joissa palkkataso voisi mahdollisesti olla 25

30 nykyistä korkeampi. On helppo kuvitella, kuinka edellä mainituissa tilanteissa olevat henkilöt ovat hyvin erilaisessa asemassa palkkaneuvotteluiden suhteen. Sosiaalisten verkostojen yhteyksiä työntekijän palkkatasoon on tutkittu myös Suomessa. Oinas ym. (2018) tarkastelivat, missä määrin yksilön sosiaaliset verkostot olivat vaikuttaneet 1990-luvun Suomessa työskennelleiden työntekijöiden yksilötason palkkakehitykseen. Analyysissa sosiaaliset siteet oli jaettu sitoviin (vahvoihin) ja silloittaviin (heikkoihin) sosiaalisiin siteisiin. Tulokset osoittivat, että molemmat olivat yhteydessä palkkatulojen kehittymiseen. Näistä kahdesta erityisesti silloittavat sosiaaliset siteet vaikuttivat myönteisesti yksilön palkkatason kehittymiseen. Tarkasteltavan ajanjakson avulla voitiin myös analysoida, millä tavoin työmarkkinoiden suhdannemuutokset voivat mahdollisesti vaikuttaa sosiaalisten verkostojen hyödyntämiseen. Sosiaaliset verkostot olivat hyödyttäneet työnhakijoita erityisesti 1990-luvun laman jälkeisillä, elpyvillä työmarkkinoilla. Oinaksen ym. mukaan laajat sosiaaliset verkostot, eli paljon sosiaalista pääomaa, omaavat työnhakijat olivat nousseet muita työnhakijoita tehokkaammin korkean palkkatason tehtäviin. Tutkimuksessa havaitut, erityyppisten sosiaalisten siteiden vaikutukset tuovat hyvin ilmi, kuinka kaikki sosiaaliset siteet eivät ole hyötyjen näkökulmasta samanarvoisia. Työnhakijan näkökulmasta tarkasteltuna voidaan siis todeta, että mitä suuremmat verkostot, sen parempi. Sen sijaan sosiaalisen siteen tyypin vaikutus työtä koskevan informaation saannissa ei näyttäisi olevan yhtä selkeää. Useat tutkimukset ovat antaneet tukea Granovetterin alkuperäiselle hypoteesille, jonka mukaan heikot siteet ovat tehokkaampi informaatiokanava työtä koskevan informaation saannissa (mm. Lin, Ensel & Vaughn 1981; Levin & Cross 2004; Yakubovich 2005). Toisaalta on olemassa myös näyttöä siitä, että vahvat siteet voivat toimia heikkoja siteitä todennäköisempänä informaation lähteenä (Godechot 2016; Kim & Fernandez 2017). Bianin (1997) mukaan ainakin kiinalaisten työmarkkinoiden kontekstissa vahvat siteet toimivat heikkoihin siteisiin nähden huomattavasti useammin sosiaalisia piirejä toisiinsa linkittävinä silloittajina. Bianin havainnot ovat siis täysin ristiriidassa Granovetterin alkuperäisen hypoteesin kanssa, jonka mukaan yksikään vahva side ei voi olla silta (1977, 1364). Mitkä tekijät selittävät näin ristiriitaista tutkimusnäyttöä? Vaikka Granovetterin hypoteesi heikkojen siteiden informaatiohyödyistä näyttäisikin pitävän paikkaansa, voi olla mahdollista, että heikon siteen omaavat henkilöt eivät välttämättä ole motivoituneita jakamaan informaatiota toisilleen (ks. Marin 2012). Tällaisessa tilanteessa heikkojen siteiden omaama informaatio jää hyödyntämättä, vaikka se olisikin toimijalle uutta, ja potentiaalisesti hyödyllistä. 26

31 Samaa hypoteesia on ehdottanut myös Obukhova (2012), joka kiinalaisten yliopisto-opiskelijoiden työllistymistä tutkiessaan huomasi, että vahvan siteen omaavat henkilöt olivat motivoituneempia jakamaan työtä koskevaa informaatiota toistensa välillä. Obukhovan tulokset toivat myös esille toisen mielenkiintoisen seikan. Vahvojen siteiden kautta eteenpäin välitetty ansioluettelo johti todennäköisemmin työtarjouksen saamiseen, kuin ansioluettelon välittäminen formaalien kanavien kautta. Eli toisin sanoen, sosiaalisten verkostojen hyödyntäminen lisäsi todennäköisyyttä työtarjouksen vastaanottamiselle. Tästä huolimatta, työnhakijat hyväksyivät vastaanottamiaan työtarjouksia yhtä paljon riippumatta siitä, oliko vastaanotettu työtarjous tullut joko vahvojen siteiden tai vaihtoehtoisesti formaalien kanavien kautta. Työnhakijat hyödynsivät siis sosiaalisia siteitään vain mieluisiksi koettujen työpaikkojen kohdalla, ja vahvojen siteiden kautta vastaanotetut, epämieluisiksi tulkitut työtarjoukset sivuutettiin. Tulokset tuovat esille, kuinka työnhaussa kaikki vastaanotettu informaatio ei ole samanarvoista. Sekä työnhakijan, kuin myös työnantajan kannalta on tärkeää arvioida sitä, onko vastaanotettu tieto pelkkää informaatiota, vaiko olennaista, haluttua informaatiota. Voi olla myös mahdollista, että työtä koskevaa informaatiota ei haluta jakaa edes vahvojen siteiden kautta. Tätä näkemystä puoltaa ainakin Smithin (2005) tutkimus, jossa tarkasteltiin vähäosaisilla alueilla asuvien afroamerikkalaisten työllistymistä. Smithin mukaan sosiaalisen siteen vahvuus ei vaikuttanut merkittävästi siihen, jaettiinko työtä koskevaa informaatiota eteenpäin. Vaikka läheinen side henkilöön lisäsikin motivaatiota jakaa työtä koskevaa informaatiota, useimmissa tapauksissa henkilöt päättivät tästä huolimatta olla jakamatta informaatiota eteenpäin. Smithin mukaan riski epäpätevän henkilön suosittelusta seuraavasta oman maineen menettämisestä koettiin niin suureksi, että tutkimukseen osallistuneet henkilöt eivät halunneet suositella epäpäteviksi tulkitsemiaan henkilöitä, vaikka kyseessä olisikin ollut läheinen tuttava. Intiimin suhteen luoma sosiaalinen paine lähimmäisen auttamiseksi oli ainakin tässä kontekstissa heikompi motivaattori verrattuna oman työmarkkina-aseman vaarantumisen riskiin. Myös Linin argumentti sosiaalisen kontaktin statusaseman merkityksestä on saanut tuekseen empiiristä tutkimusnäyttöä. Völker ja Flap (1999) huomasivat, että 1990-luvun itäsaksalaisilla työmarkkinoilla sosiaalisia verkostojaan hyödyntäneiden henkilöiden työmarkkina-asema ei vaihdellut merkittävästi sen suhteen, olivatko he hyödyntäneet työnhaussaan heikkoja tai vahvoja siteitä. Sen sijaan kontaktin statusasema vaikutti siihen, millaiseen työmarkkina-asemaan kontaktejaan hyödyntäneet työnhakijat päätyivät. Chileläisiä työmarkkinoita tutkineet Contreras ym. (2019) päätyivät samaan johtopäätökseen, sillä he huomasivat sosiaalisen kontaktin työmarkkina- 27

32 aseman korreloivan myönteisesti työnhakijan tulevan työmarkkina-aseman sekä palkan kanssa. Samalla Contreras ym. totesivat sosiaalisten verkostojen koon korreloivan positiivisesti työnhakijan palkkatason kanssa. Näyttäisi olevan siis niin, että myös kontaktin asema vaikuttaa siihen, kuinka arvokasta informaatiota sosiaaliselta siteeltä voidaan saada. Edellä esitellyt tutkimusesimerkit tuovat konkreettisesti ilmi, kuinka toisistaan poikkeavat kulttuuriset kontekstit voivat vaikuttaa työmarkkinoilla tapahtuvaan sosiaalisten verkostojen hyödyntämiseen. Esimerkiksi heikkojen ja vahvojen siteiden työllistymishyötyjä tarkastelleet tutkimustulokset ovat niin ristiriitaisia, ettei universaaleja johtopäätöksiä ole mielekästä tehdä. Sen sijaan kontaktien määrä sekä statusasema näyttäisivät korreloivan positiivisesti työllistymisen kanssa työmarkkinakontekstista riippumatta. Useimmat työntekijät tavoittelevat mahdollisimman korkeaa työmarkkina-asemaa, minkä vuoksi he luonnollisesti pyrkivät hyödyntämään mahdollisimman korkean työmarkkina-aseman omaavia kontakteja. Myös työnantajan tulisi pyrkiä hyödyntämään samaa periaatetta rekrytointitarpeidensa täyttämisessä. Mikäli rakennusalan työnantaja haluaa rekrytoida toimihenkilöitä, kannattaisi hänen pyrkiä hyödyntämään toimihenkilöistä koostuvia verkostojaan. Mikäli tavoitteena on rekrytoida työmaahenkilöstöä, kannattaisi hänen pyrkiä hyödyntämään työmaahenkilöstöstä koostuvia verkostojaan. 3.2 Vähän tutkitut työnantajan sosiaaliset verkostot Aivan kuten tässä tutkimusraportissa on jo useaan otteeseen todettu, työnantajien sosiaalisia verkostoja on rekrytoinnin kontekstissa tutkittu verrattain vähän. Erityisen vähälle huomiolle ovat jääneet empiiriset, konkreettisia informaatiohyötyjä tarkastelevat tutkimukset. On kuitenkin olemassa näyttöä siitä, että työntekijöiden tapaan myös työnantajat hyötyvät sosiaalisten verkostojensa kautta saamastaan informaatiosta. Tutkimukset ovat muun muassa osoittaneet, että työnantajan sosiaalisten verkostojen ulkopuolelle jäänti on merkittävä työllistymistä heikentävä tekijä (Fernandez & Fernandez-Mateo 2006; Schram ym. 2010). Rekrytoijat voivat hyötyä sosiaalisten verkostojen kautta saamastaan informaatiosta erityisesti tilanteissa, joissa muut työntekijän pätevyyttä ilmaisevat indikaattorit ovat vähäisiä. Suositukset voivat kompensoida rekrytoijan puutteellista kuvaa työnhakijasta esimerkiksi tilanteissa, joissa formaalin tutkinnon omaaminen ei indikoi tehokkaasti työnhakijan pätevyyttä (ks. Di Stasio & Gërxhani 2015). Mikäli kaikki työnhakijat omaavat tasalaatuisesti korkeita ammattitutkintoja, rekrytoijat voivat tehdä pesäeroa työnhakijoiden välille sosiaalisten verkostojen kautta saamansa informaation perusteella. 28

33 Virtanen ym. (2010) tarkastelivat Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle laatimassaan selvityksessä, millä tavoin itäsuomalaiset työnantajat pyrkivät rekrytoimaan ulkomaalaista työvoimaa. Noin joka neljäs tutkimukseen osallistunut henkilö oli pyrkinyt hankkimaan ulkomaalaista työvoimaa sosiaalisten verkostojensa kautta. Sosiaalisten verkostojen kautta tapahtuva epämuodollinen rekrytointi oli lähes yhtä yleistä, kuin työvoimahallinnon tarjoamien palveluiden ja rekrytointitoimintaa harjoittavien yritysten hyödyntäminen. Näistä kolmesta sosiaalisten verkostojen kautta tapahtuvaa rekrytointia pidettiin tehokkaimpana tapana hankkia työvoimaa. Työnantajat kokivat, että tutulta henkilöltä vastaanotettu suositus oli varmempi tae työnhakijan pätevyydestä, kuin esimerkiksi työnhakijan itse laatima työhakemus. Sosiaalisten verkostojen toimivuuteen luotettiin myös siksi, koska epämuodollisen rekrytoinnin avulla saatiin hyviä tuloksia työnhakijan työmarkkinakontekstista riippumatta. Esimerkiksi virallisten työvoimapalveluiden toimivuus oli pitkälti riippuvaista siitä, mistä maasta työnhakijat olivat töitä hakemassa. Epämuodollinen rekrytointi oli tuottanut työnantajille myönteisiä tuloksia työnhakijan lähtömaasta riippumatta. Tutkimus puolsi aikaisemmassa kirjallisuudessa esitettyä hypoteesia, jonka mukaan sosiaalisten verkostojen kautta vastaanotettu työmarkkinainformaatio voi olla laadultaan poikkeuksellisen luotettavaa. Fernandezin ym. mukaan (2000, 1351) erityisesti henkilöstön omaamat sosiaaliset verkostot tulisi hahmottaa pääomana, johon investoitu pääoma voi tuottaa työnantajalle myöhempien aikojen onnistuneina rekrytointeina voittoa. Ensinnäkin, työntekijöiden sosiaalisten verkostojen avulla voidaan tavoittaa huomattava määrä sellaisia työnhakijoita, joita rekrytoijan olisi muilla keinoin hankala tavoittaa. Toiseksi, suosittelijoilla on useimmiten tapana suositella itsensä kaltaisia henkilöitä. Tämä voi lisätä todennäköisyyttä sille, että suositeltu henkilö on soveltuva haettavan tehtävän ja organisaation tarpeisiin. Mikäli suosittelija on onnistunut sopeutumaan organisaation työkulttuuriin ja -tehtäviin, on todennäköistä, että hänen suosittelemansa henkilö tekee samoin. Kolmanneksi, suosittelijat eivät halua turhaan vaarantaa mainettaan työnantajansa ja työyhteisönsä silmissä. Nämä kolme mekanismia lisäävät todennäköisyyttä sille, että henkilöstön sosiaalisten verkostojen kautta tapahtuvat rekrytoinnit ovat keskimääräistä onnistuneempia. Ericksonin mukaan erityisesti korkeatasoisissa työtehtävissä toimivien työntekijöiden omaamat sosiaaliset verkostot tulisi hahmottaa hyödynnettävänä pääomana, johon työnantajan tulisi kiinnittää huomiota jo palkkaamisvaiheessa (Lin ym. 2017, ). Korkean vaatimustason työtehtäviin rekrytoiminen on tyypillisesti kalliimpaa, joten näissä tehtävissä toimivien henkilöiden sosiaaliset verkostot ovat myös keskimääräistä arvokkaampia. 29

34 Henkilöstön lisäksi työnantaja voi hankkia informaatiota myös omista, muista työnantajista koostuvista verkostoistaan. Tutkiessaan työnantajien muista työnantajista koostuvia verkostoja Gërxhani ym. (2013) havaitsivat työnantajien muodostavan kahdentyyppisiä verkostoja. Tietyissä sosiaalisissa verkostoissa työnantajat jakavat työntekijöitä koskevaa informaatiota suoraan työnantajalta toiselle, jolloin jakamisen motiivina toimii oletus vastavuoroisuuden velvoitteesta. Tämän kaltaisten verkostojen erityispiirre on se, että informaation jakaminen tapahtuu yksinomaan kahdenvälisesti, yhdeltä henkilöltä toiselle. Vastavuoroisuuden kannalta on tärkeää, että informaation liikkuminen tapahtuu tällä tavoin, sillä informaation levitessä suuremmalle joukolle vastuu myöhempien vastapalvelusten tekemiselle hälvenee. Toisen tyyppisissä työnantajien muodostamissa sosiaalisissa verkostoissa työntekijöitä koskevaa informaatiota jaetaan avoimesti koko verkoston kesken. Toiminnan motiivina voi tällöin olla esimerkiksi solidaarisuus työnantajan harjoittamaa toimialaa kohtaan. Työnantaja ei tällöin välttämättä itse suoranaisesti hyödy informaation jakamisesta, mutta päättää jakaa informaatiota tästä huolimatta, sillä työnantaja kokee toiminnan olevan alalle hyväksi. Kollektiivinen, työnantajien kesken tapahtuva informaation jakaminen on hyvä esimerkki siitä, kuinka sosiaaliset motiivit voivat sekoittua taloudellisiin motiiveihin tavalla, jolla pelkkä yksilön henkilökohtainen voiton maksimointi ei kykene mielekkäästi selittämään toimijoiden taloudellista käyttäytymistä. 3.3 Rekrytointimenetelmän valintaan vaikuttavat tekijät Keskimääräisesti tarkasteltuna erikokoiset organisaatiot suosivat rekrytointitoiminnassaan erilaisia rekrytoinnin tapoja. Vaikuttaisi olevan niin, että erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset suosivat enemmän informaalia rekrytointia verrattuna systemaattisuutta vaativiin, muodollisiin rekrytointimenetelmiin. (Carroll, Marchington, Earnshaw & Taylor 1999). Tämä johtuu todennäköisimmin siitä, että organisaation koon kasvaessa on tyypillistä, että yritykset pyrkivät yhdenmukaistamaan henkilöstökäytäntöjään (Kotey & Sheridan 2004). Yleensä tämä tarkoittaa rekrytointikäytäntöjen kannalta sitä, että organisaatio alkaa suosia enemmän formaaleja rekrytointikanavia epämuodollisen rekrytoinnin kustannuksella. Rekrytointimenetelmän valinta voi siis ohjautua yksinkertaisesti henkilöstökäytäntöjen muuttumisen seurauksena. Rekrytointimenetelmiin liittyvät mieltymykset voivat vaihdella myös sen mukaan, mille toimialalle ja mihin työtehtävään työtä tarjoava yritys on työnhakijaa palkkaamassa. Formaaleille rekrytointimenetelmille tyypillinen laaja hakijajoukko voi olla tavoiteltu esimerkiksi silloin, jos epäonnistuneen rekrytoinnin mahdollisuus halutaan minimoida hinnalla millä hyvänsä (Mencken & Winfield 1998, ). Käytännössä tällaiset työtehtävät voivat olla sellaisia, joissa menestyksekäs 30

35 suoriutuminen edellyttää tekijältään korkeita tuottavuusvaatimuksia, tai työnantajan tekemiä suuria investointeja työntekijän kouluttamiseen. Rekrytointiin liittyvän suuren taloudellisen riskin vuoksi työnantaja voi olla tällöin valmis investoimaan resursseja suuren hakijajoukon karsimisprosessiin, jotta epäonnistuneen rekrytoinnin riski saataisiin minimoitua. Voi olla myös niin, että järkiperusteet eivät ole ainoa rekrytointimenetelmän valintaa ohjaava tekijä. Tutkimukset ovat antaneet näyttöä siitä, että rekrytointimenetelmiin liittyvät mieltymykset voivat vaihdella paljolti sen mukaan, millä työmarkkina-alueella rekrytoiva yritys toimii. Esimerkiksi Sharone (2014) huomasi, että israelilaiset ja yhdysvaltalaiset työnantajat suhtautuivat eri tavoin sosiaalisten verkostojen kautta saamaansa informaatioon. Suhtautumiserot eivät perustuneet tehokkuuden maksimointiin tähtääville järkisyille. Sen sijaan rekrytointitottumusten erot löytyivät yhteisössä (työmarkkinoilla) jaettujen normatiivisten odotusten eroista. Vaikka israelilaiset työnantajat olisivat voineet hyötyä heikkojen siteiden kautta saamastaan informaatiosta, he pyrkivät aktiivisesti välttämään niiden käyttöä, sillä israelilaisessa työmarkkinakontekstissa heikkojen siteiden hyödyntäminen nähtiin korruptioon verrattavana, ei-toivottuna toimintana. Amerikkalaisessa työmarkkinakontekstissa heikkojen siteiden hyödyntämisessä ei sen sijaan nähty mitään epäilyttävää, minkä vuoksi Yhdysvalloissa sosiaalisten siteiden hyödyntäminen oli ja on edelleen täysin legitiimi ja käytetty tapa hankkia työtä koskevaa informaatiota. Robinsonin (2003) japanilaisia työmarkkinoita käsittelevä tutkimus on myös hyvä esimerkki siitä, kuinka työmarkkinoilla sosiaaliset motiivit voivat joskus olla taloudellisia motiiveja merkittävämpi toimintaa ohjaava tekijä. Rekrytointimenetelmiin keskittyvässä tutkimuksessaan Robinson huomasi, että japanilaiset yritykset pyrkivät aktiivisesti välttämään työkokemusta omaavien, työuransa keskivaiheilla olevien työnhakijoiden palkkaamista. Sen sijaan yritykset suosivat rekrytoinneissaan vastavalmistuneita työnhakijoita. Länsimaalaisten työmarkkinoiden näkökulmasta tämä voi näyttäytyä epärationaalisena toimintana, sillä länsimaisessa kontekstissa työnhakijan aikaisempi työkokemus on yleisesti nähty työnhakijan ammattitaitoa sekä harjaantumista ilmaisevana myönteisenä asiana. Japanilaisilla työmarkkinoilla aikaisempi työkokemus sen sijaan nähtiin epäilyttävänä, työnhakijan haluttavuutta heikentävänä tekijänä. Robinsonin mukaan tämä näkemysero on seurausta japanilaisilla työmarkkinoilla vallitsevasta elinikäisen työuran ideaalista, jonka myötävaikuttamana työpaikkaa vaihtava henkilö nähdään tyypillisesti normaalista poikkeavana ja epäilyttävänä. Työmarkkinoilla jaetut käsitykset toivottavasta ja ei-toivottavasta olivat ohjanneet japanilaisten yritysten rekrytointikäytäntöjä niin, että huolimatta teknistä ammattitaitoa omaavien työntekijöiden puutteesta yritykset päätyivät silti rekrytoimaan vähän kokemusta omaavia, 31

36 vastavalmistuneita työnhakijoita. Kulttuurien väliset työmarkkinatutkimukset tuovat kouriin tuntuvasti esille sen, kuinka muun taloudellisen toiminnan ohella myös rekrytointikäytäntöihin liittyvien valintojen takana ei välttämättä ole aina taloudellisen hyödyn maksimointiin tähtäävä rationaalinen syy. Edellä esitellyissä luvuissa on esitelty, millä tavoin sosiaalisten verkostojen roolia työmarkkinoilla on aikaisemmassa kirjallisuudessa hahmotettu. Kappaleissa esitellyt tutkimusesimerkit ovat tarkastelleet sosiaalisten verkostojen roolia erityisesti rekrytointitoiminnan näkökulmasta. On syytä muistaa, että käsillä olevan tutkimuksen tapauksessa ei ole täysin selvää, mitä kaikkea analyysia varten kerätty aineisto voi pitää sisällään. Tämän vuoksi ehdottoman teoreettisen viitekehyksen laatiminen ei ollut tutkimustehtävän kannalta perusteltua. Tässä tutkimuksessa teoreettisen viitekehyksen ulkopuolisten näkökulmien mahdollisuus on tiedostettu, minkä vuoksi laadullista aineistoa on pyritty lähestymään mahdollisimman avoimesti. Tästä huolimatta aihepiiriä käsittelevä aikaisempi kirjallisuus on niin kattavaa, että jo laaditun teorian täydellinen sivuuttaminen ei ollut myöskään perusteltua. Sen sijaan aikaisemman teorian perusteella on tähän tutkimukseen kerätty joukko hypoteeseja, joiden tehtävänä on ollut edesauttaa aineiston keruun ja analyysin prosesseja. Käytännössä aikaisemmasta kirjallisuudesta tehdyt huomiot ovat inspiroineet haastatteluissa käytetyn teemahaastattelurungon ja survey-kyselylomakkeen laatimista. Analyysivaiheessa aineistoa on pyritty arvioimaan hypoteesien näkökulmasta niin, että teoreettisen viitekehyksen ulkopuolisille näkökulmille on annettu mahdollisimman paljon tilaa. Tässä tutkimuksessa toteutettu analyysi on ottanut vaikutteita seuraavista, aikaisemmassa kirjallisuudessa esitellyistä huomioista: Huomio 1) Sosiaaliset motiivit voivat vaikuttaa ihmisten työmarkkinakäyttäytymiseen. Tutkimuksen yleisenä lähtökohtana on, että taloudelliset motiivit eivät ole ainoa ihmisten työmarkkinakäyttäytymistä ohjaava tekijä. Sosiaaliset motiivit voivat vaikuttaa ihmisten haluun toimia vastavuoroisuutta ja luottamusta edistävällä tavalla. Rekrytoinnin kontekstissa tämä voi tarkoittaa sitä, että sosiaalisissa verkostoissa tapahtuvasta informaation liikkumisesta voidaan löytää johdonmukaisia piirteitä. Hypoteesin pohjalta rekrytointitoimintaa on lähestytty tässä tutkimuksessa toimintana, joka voi ohjautua myös ei-taloudellisin perustein. On mahdollista, että ihmisten sosiaalinen taipumus yhteisössä jaettujen normien ja käytäntöjen mukaiseen toimintaan voi vaikuttaa työnantajien harjoittamaan rekrytointitoimintaan. Tämä mahdollisuus on pidetty mielessä rekrytointitoimintaa käsittelevän aineiston analyysissa. Huomio 2) Muihin rekrytointimenetelmiin verrattuna sosiaalisten siteiden kautta tapahtuva epämuodollinen rekrytointi voi olla keskimääräistä luotettavampaa ja edullisempaa. Aikaisemmassa kirjallisuudessa epämuodollisen rekrytoinnin vahvuuksiksi mainitut luotettavuus sekä 32

37 kustannustehokkuus ovat huomioitu teemahaastattelurungon valmistelussa. Analyysivaiheessa on pyritty aktiivisesti arvioimaan, millä tavoin rakennusalan rekrytoijat suhtautuvat sosiaalisten verkostojen kautta vastaanotetun informaation laatuun ja kustannustehokkuuteen. Huomio 3) Sosiaalisten siteiden tyyppi, verkostopositio ja statusasema voivat vaikuttaa informaation liikkumiseen. Vaikka tämän tutkimuksen aineistolla ei voida tehdä valideja arvioita rekrytoijien omaamien siteiden tyypeistä tai verkostopositioista, on niiden vaikutus tiedostettu. Aineiston antamien mahdollisuuksien rajoissa on analyysissa pyritty arvioimaan, millaisia henkilöitä informaatiota jakaneet henkilöt olivat. Erityisesti silloittavien sosiaalisten siteiden merkitys on tiedostettu. Huomio 4) Rekrytoivan organisaation kokoluokka voi vaikuttaa rekrytointimenetelmien käyttöasteeseen. Aikaisemmassa kirjallisuudessa mainitun hypoteesin mukaisesti tässä tutkimuksessa oletetaan, että pienten ja keskisuurten yritysten rekrytointikäytännöt ovat suurempiin yrityksiin verrattuna hajanaisempia. Tämän hypoteesin pohjalta aineisto on pyritty keskittämään erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Mikäli rakennusalan yritysten rekrytointikäytännöissä on olemassa vaihtelua, tulisi tämä rekrytointimenetelmien kirjo tavoitetuksi tehokkaimmin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä toimivien rekrytoijien kokemuksien kautta. Aineiston tarjoamien mahdollisuuksien puitteissa on myös pyritty arvioimaan, vaikuttaako rekrytoivan yrityksen kokoluokka todellisuudessa rekrytointimenetelmien valintaan. 33

38 4.0 TUTKIMUSASETELMA, TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA AINEISTON ESITTELY 4.1 Tutkimusasetelma ja tutkimustehtävä Tämä tutkimus pohjautuu osittain vuonna 2018 tehtyyn kandidaatin tutkielmaan (Laukkarinen 2018), jonka aiheena käsiteltiin rakennussektorin yritysten rekrytointiprosesseja. Kanditutkimuksen alkuvaiheessa ensisijaisena tutkimuskysymyksenä käsiteltiin rakennusalan pk-yritysten rekrytointiprosesseja yleisemmällä tasolla. Tutkimuksen edetessä kävi kuitenkin ilmi, että useimpien yritysten kohdalla epämuodollinen rekrytointi näytteli suurta roolia yritysten harjoittamassa rekrytointitoiminnassa. Tämän vuoksi kandidaattitutkielman analyysin fokusta suunnattiin epämuodollisen rekrytoinnin tarkasteluun. Kandidaatin tutkielmassa tehdyt johtopäätökset antoivat näyttöä siitä, että sosiaaliset verkostot näyttelevät merkittävää roolia rakennusalalla harjoitetussa rekrytointitoiminnassa. Kandidaattivaiheen analyysi antoi myös viitteitä siitä, että poiketen arkijärjen mukaisista näkemyksistä, rakennusalan sosiaaliset verkostot eivät välttämättä toimi yksinomaan rekrytointitoimintaa edesauttavina resursseina. Tämä kandidaattivaiheessa tehty huomio oli ensisijainen syy sille, miksi tässä tutkimuksessa tutkimustehtävä laajennettiin tarkastelemaan sosiaalisten verkostojen merkitystä resurssinäkökulmaa laajemmin. Kandidaattivaiheen analyysin pohjalta oli aiheellista olettaa, että rakennusalan sosiaaliset verkostot voivat vaikuttaa rekrytointitoimintaan myös totutusta ajattelusta poikkeavilla tavoilla. Jotta nämä mahdolliset tavat saataisiin tuotua analyysin piiriin, tutkimustehtävän ensisijainen tutkimuskysymys laajennettiin käsittelemään rakennusalan epämuodolliseen rekrytointiin liittyvää asenneilmapiiriä yleisemmällä tasolla. Tämän tutkimuksen tutkimustehtävä lähestyy aineistoa seuraavien tutkimuskysymysten kautta: 1. Kuinka rakennusalalla rekrytoivat henkilöt suhtautuvat sosiaalisten verkostojen kautta tapahtuvaan epämuodolliseen rekrytointiin? Pyrkivätkö rekrytoijat hyödyntämään sosiaalisia verkostojaan? Mikä on epämuodollisen rekrytoinnin asema suhteessa muihin rekrytointikanaviin? Millaiseksi toiminnaksi epämuodollinen rekrytointi koetaan? 2. Millä tavoin sosiaaliset verkostot vaikuttavat konkreettisesti rakennusalan rekrytointiin? Millaista informaatiota sosiaalisten verkostojen kautta hankitaan? Keneltä informaatiota hankitaan? Kuinka yleistä sosiaalisten verkostojen hyödyntäminen on? Rajoittavatko sosiaaliset verkostot rekrytointitoimintaa? 34

39 Aivan kuten teoriaosiossa tuotiin ilmi, suuri osa verkostotutkimuksesta on ensisijaisesti kiinnittänyt huomiota sosiaalisten verkostojen rakenteellisiin ominaisuuksiin. Verkostonäkökulmaa on kuitenkin kritisoitu siitä, että rakenteisiin kiinnittävä tutkimus ei ole onnistunut kiinnittämään tarpeeksi huomiota sosiaalisen toiminnan kontekstisidonnaisuuteen (esim. Lonkila 2011, 11-12). Koska sosiaalisten verkostojen järjestäytymisen logiikka ei noudata samoja sääntöjä kaikkialla, on perusteltua, että ennen kuin rakenteisiin keskittyvää tutkimusta voidaan harjoittaa menestyksekkäästi, tulisi toimintaympäristöön liittyvät erityispiirteet kartoittaa ensin laadullisten tutkimusmenetelmien avulla. Tässä tutkimuksessa määritelty tutkimustehtävä pyrkii vastaamaan juuri tähän tarpeeseen. Koska rakennusalan sosiaalisia verkostoja ei ole, ainakaan suomalaisessa kontekstissa, juurikaan tutkittu, tutkimustehtävä pidettiin ensisijaisesti eksploratiivisena 14. Vähän tutkittua ilmiötä valaisevien johtopäätösten lisäksi tutkimuksessa haluttiin myös osittain testata, missä määrin kandidaatin tutkielmassa ja kirjallisuuskatsauksessa esitetyt hypoteesit ovat yleistettävissä suomalaisen rakennusalan kontekstiin. Toisin sanoen tutkimustehtävää voitiin luonnehtia myös osittain konfirmatoriseksi 15. On syytä korostaa, että tutkimustehtävät eivät olleet tutkimuksessa samanarvoisessa asemassa. Tutkimuksen ensisijaisena tehtävänä oli tuoda ilmi mahdollisesti piiloon jääneitä ominaisuuksia ja piirteitä vähän tutkitusta ilmiöstä. Yleistettävyyttä koskevien arviointien tekeminen määriteltiin tutkimustehtävässä toissijaiseksi tavoitteeksi. Tutkimustehtävien välille määritelty hierarkia ohjasi myös seuraavassa kappaleessa esitellyn aineiston keräämistä. 4.2 Aineiston kuvaus Tutkimustehtävän ensisijaisen tavoitteen saavuttamiseksi kerättiin laadullisesti painotettu aineisto. Puhtaasti kvantitatiivisen aineiston käyttö ei ollut tässä tutkimuksessa aiheellista, sillä tutkijan ja tiedeyhteisön omaama tietämys aiheesta ei antanut perusteita puhtaan kvantitatiivisen tutkimuksen toteuttamiselle. Tutkimusasetelman määrittelyvaiheessa oli olemassa vain vähän tietoa siitä, millaisia ulottuvuuksia tutkittavasta ilmiöstä olisi ylipäätänsä mahdollista löytää. Tällaisissa tilanteissa tutkimuskohdetta tulisi lähestyä laadullisten menetelmien avulla (Metsämuuronen 2011, 220). Näistä syistä johtuen primaariaineisto päätettiin muodostaa puolistrukturoiduista teemahaastatteluista, joiden avulla oli mahdollista käsitellä teoriassa aikaisemmin esiin nostettuja teemoja ja antaa 14 Eksploratiivisella tutkimuksella viitataan induktiiviseen tutkimisen metodologiaan, jonka ensisijaisena pyrkimyksenä on vähän tunnetun ilmiön kuvaaminen. Tutkimuskohteeseen kohdistettu joustavuus ja avoimuus ovat tutkimusmetodologian keskeisimpiä tunnuspiirteitä (Stebbins 2001, 6-11). 15 Konfirmatorisen tutkimuksen ensisijaisena tehtävänä on pyrkimys olemassa olevien hypoteesien testaamiseen. Tutkimusmetodologian keskeisin toiminto on tutkimuskohteesta havaittujen johdonmukaisuuksien tunnistaminen, joiden pohjalta pyritään luomaan deduktiivisia yleistyksiä (Stebbins 2001, 8-12). 35

40 informanteille samanaikainen mahdollisuus omien kokemusten vapaaseen ilmaisuun. Tutkimuksen aineisto sekä aineistojen välinen suhde on esitelty visuaalisesti kuviossa 4. ENSISIJAINEN LAADULLINEN AINEISTO TÄYDENTÄVÄ MÄÄRÄLLINEN JA LAADULLINEN AINEISTO Puolistrukturoitu teemahaastatteluaineisto n=12 TÄYDENTÄÄ Surveykyselyaineisto n=63 KUVIO 4. Tutkimuksen aineisto Puolistrukturoitu teemahaastatteluaineisto Puolistrukturoidut haastattelut ovat tyypillisiä tilanteissa, joissa ilmiötä tunnetaan niin hyvin, että tutkija kykenee muodostamaan aineiston keruun tueksi perustellun kysymysrungon, mutta toisaalta myös niin vähän, että hän ei kykene luotettavasti ennakoimaan informanttien vastauksia (Morse 2017, 87). Tämän tutkimuksen lähtöasetelma oli juuri edellä mainitun kaltainen. Haastateltaviksi henkilöiksi pyrittiin valitsemaan aineiston teoreettista edustavuutta vahvistavia henkilöitä. Laadullisessa tutkimuksessa aineistoa voidaan pitää teoreettisesti edustavana, mikäli aineisto sisältää ilmiön kannalta olennaisen informaation (Strauss & Corbin 1998, ). Kirjallisuuskatsauksen perusteella oli syytä olettaa, että pienten ja keskisuurten yritysten keskuudessa rekrytointikäytännöt ovat suurin yrityksiin verrattuna vaihtelevampia, joten haastatteluaineisto päätettiin kerätä ensisijaisesti pk-yrityksissä toimivilta henkilöiltä. Tämän uskottiin edistävän rekrytointikäytäntöjen koko kirjon tavoittamista. Haastatteluihin osallistuvat henkilöt valittiin otantaan julkisesti saatavilla olevien talous- ja yhteystietojen perusteella. Näiden tietojen perusteella yhteydenotot suunnattiin henkilöille, jotka toimivat rakennus- tai talotekniikka-alalla toimivan, pienen tai keskisuuren yrityksen palveluksessa. Otokseen soveltuvat henkilöt pyrittiin tavoittamaan lähtökohtaisesti puhelimitse, jonka yhteydessä informanttien kanssa pyrittiin sopimaan myöhempi ajankohta haastattelulle. Haastattelut pyrittiin toteuttamaan ensisijaisesti kasvokkain. Tässä tavoitteessa myös onnistuttiin, sillä yhtä videohaastattelua lukuun ottamatta kaikki haastattelut saatiin toteutettua 36

41 informanttien yritysten toimitiloissa kasvokkain. Haastattelut kestivät neljäkymmenestä minuutista reiluun tuntiin. Lopullinen primaariaineisto koostettiin 12 puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, joista viisi kappaletta kerättiin kandidaatin tutkielmavaiheessa. Nämä viisi haastattelua tehtiin keväällä 2018, jonka lisäksi loput seitsemän kappaletta kerättiin syksyllä Molemmissa aineiston keruun vaiheissa käytettiin samaa teemahaastattelurunkoa. Tutkimukseen osallistuneista informanteista kymmenen työskenteli pienessä tai keskisuuressa rakennusalan yrityksessä. Kaksi informanttia työskenteli suuressa rakennusalan yrityksessä. Kaikki haastatellut henkilöt vastasivat pääasiallisesti yrityksensä rekrytoinnista, tai olivat muuten tiiviisti mukana yrityksen rekrytointitoiminnassa. Tehtävänimikkeeltään haastatellut henkilöt olivat tyypillisimmin toimitusjohtajia, mutta joukossa oli myös muilla tehtävänimikkeillä toimivia henkilöitä (esim. suunnittelupäällikkö, projektipäällikkö). Haastatelluista yrityksistä kahdeksan harjoitti pääasiallisena toimialanaan rakennusurakointia. Loput neljä harjoittivat toimialanaan suunnittelu- ja konsulttitoimintaa. Haastateltujen yritysten toimialueet vaihtelivat. Anonymiteetin takaamiseksi tässä tutkimusraportissa yritysten toimialueita ei yksityiskohtaisesti mainita. Anonymiteettia rikkomatta voidaan kuitenkin mainita, että haastattelun tekohetkellä neljä yritystä harjoitti päätoimista tai osittaista liiketoimintaa pääkaupunkiseudulla. Toimialan ja toimialueen näkökulmasta tarkasteltuna voidaan siis todeta, että aineiston perusteella oli mahdollista tavoittaa erilaisissa toimintaympäristöissä toimivien rekrytoijien kokemuksia. Tästä eteenpäin tässä tutkimusraportissa teemahaastatteluaineistoon osallistuneita henkilöitä nimitetään lähtökohtaisesti informanteiksi Survey-kyselyaineisto Ensisijaisen aineiston tueksi kasattiin täydentävä, laadullisia ja määrällisiä elementtejä sisältävä survey-kyselyaineisto. Survey-kyselyaineisto koostui määrällisistä monivalintakysymyksistä sekä laadullisesti analysoitavista avoimista kysymyksistä. Survey-kyselyaineiston ensisijainen tehtävä oli tuoda varmuutta rakennusalan rekrytointiympäristöä koskevien arviointien tueksi. Laadullisessa analyysissa tehdyt havainnot ja johtopäätökset pyrittiin hyödyntämään kyselylomakkeen laadinnassa. Ihanteellisessa tilanteessa kyselylomake olisi suunniteltu vasta siinä vaiheessa, kun tutkimuksen laadullinen analyysi olisi ollut kokonaisuudessaan kerätty ja analysoitu. Ajankäytön asettamien rajoitusten vuoksi kyselylomake päätettiin laatia, kun noin puolet haastatteluista oli tehty ja esianalysoitu. Määrällisten kysymyksien avulla pyrittiin tekemään yleistettäviä johtopäätöksiä siitä, kuinka paljon epämuodollista rekrytointia harjoitettiin ja keneltä työtä koskevaa informaatiota hankittiin. Myös mahdollisten toimiala sekä -aluekohtaisten erojen olemassaoloa pyrittiin 37

42 analysoimaan määrällisen aineiston avulla. Koska kaikkia havaintoyksikköjä koskevaa tietoa ei ollut saatavilla, oli satunnaisvalintaan perustuvan otoksen laatiminen mahdotonta. Tämän vuoksi surveykyselyaineistoa voidaan pitää otoksen sijaan näytteenä 16. Survey-kyselyaineisto kerättiin sähköisesti täytettävän kyselylomakkeen avulla. Kyselylomakeaineistoa ei rajattu koskemaan vain rakennusalan pk-yrityksiä. Teoreettisen edustavuuden edistämiseksi tutkimuskutsussa määriteltiin, että vastaajien tulisi omata kokemusta rakennus- tai talotekniikka-alalla toimivan yrityksen rekrytoinnista. Aineiston keruun alkuvaiheessa tutkimuskutsua pyrittiin levittämään otannalle rakennus- ja talotekniikka-alalla toimivien järjestöjen uutiskirjeiden kautta. Tämä kanava ei kuitenkaan onnistunut tavoittamaan halutun kokoista näytettä, jonka vuoksi myöhemmässä vaiheessa tutkimuskutsua jaettiin myös sähköpostikutsujen välityksellä. Näytteeseen valittujen henkilöiden sähköpostiosoitteet hankittiin julkisesti saatavilla olevien yhteystietojen avulla. Monivaiheisen aineistonkeruun jälkeen lopullinen vastaajamäärä oli 63. Todellista vastausprosenttia on vaikea arvioida, sillä uutiskirjeiden kautta saavutettua ei voida arvioida luotettavasti. Kun saatujen vastausten määrää suhteutetaan yksilöllisesti lähetettyjen tutkimuskutsujen määrään, voidaan todeta, että vastausprosentti on vähemmän kuin 7,5 prosenttia. Erotuksena haastatteluaineistoon osallistuneista informanteista, tästä eteenpäin surveykyselyaineistoon osallistuneita henkilöitä nimitetään lähtökohtaisesti vastaajiksi. Surveykyselyaineiston rakenne on esitelty taulukossa 1. TAULUKKO 1. Survey-kyselyaineiston rakenne. Taustaryhmävertailun edustavuutta silmällä pitäen vastaajajoukko ryhmiteltiin niin, että analysoitavien taustaryhmien koko olisi mahdollisimman suuri. Tällä toimenpiteellä haluttiin 16 Näyte on sellainen perusjoukon osajoukko, jonka poiminnassa ei ole käytetty todennäköisyysotannan menetelmiä (Tilastokeskus 2020). 38

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat

Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto

Lisätiedot

ACUMEN O2: Verkostot

ACUMEN O2: Verkostot ACUMEN O2: Verkostot OHJELMA MODUULI 4 sisältää: Lyhyt johdanto uranhallintataitojen viitekehykseen VERKOSTOT: työkaluja ja taitoja kouluttajille Partnerit: LUMSA, ELN, BEST, INNOV, MeathPartnership, SYNTHESIS,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä

Lisätiedot

hyvä osaaminen

hyvä osaaminen MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön

Lisätiedot

ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ

ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ Jonna Luhtaniemi Taija Rämä 2017 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 OPINNÄYTETYÖN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT... 3 3 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 4 4 LOPUKSI...

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen

UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen Timo Lindholm / Sitra 22.8.2017 Lähtökohdat - Globaalit ilmiöt muokkaavat työelämää hävittävät ja luovat töitä. - Työn murroksen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Sosiaalisten verkostojen data

Sosiaalisten verkostojen data Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Valintamuotoilu ja nudging vaikuttamisen keinona I Markus Kanerva Kokeileva Suomi -hanke / Politiikka-analyysiyksikkö

Valintamuotoilu ja nudging vaikuttamisen keinona I Markus Kanerva Kokeileva Suomi -hanke / Politiikka-analyysiyksikkö Valintamuotoilu ja nudging vaikuttamisen keinona 11.10.2018 I Markus Kanerva Kokeileva Suomi -hanke / Politiikka-analyysiyksikkö Perinteinen talousteoria A. Ihmiset tietävät mistä tykkäävät ja mitä haluavat

Lisätiedot

Keksikää mahdollisimman monta:

Keksikää mahdollisimman monta: Keksikää mahdollisimman monta: Mitkä tekijät vaikuttavat ihmisten terveyskäyttäytymiseen eli minkä tekijöiden perusteella terveyteen liittyviä valintoja tehdään tai jätetään tekemättä? Terveyskäyttäytyminen

Lisätiedot

Sulkevat ja avaavat suhteet

Sulkevat ja avaavat suhteet Sulkevat ja avaavat suhteet Nuoret, vertaisuus ja yhteisöllinen kiinnittyminen Sosiaalipedagogiikan päivät Mikkeli 7.4.2017 Riikka Korkiamäki riikka.korkiamaki@uta.fi Lähtökohta-ajatus Intiimikään suhde

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille

Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille Mika Maliranta (Etla) Perhevapaiden kustannukset -seminaari, Helsinki, 7.5.2007 Esityksen rakenne Taustaa Kannattavuus ja perhevapaan käyttö Teoriaa Empiirisiä

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti

Lisätiedot

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6. Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.2010 Johdanto Tutkimuksen taustalla ongelma siitä miten koulujen

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.

Lisätiedot

Socca. Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus. Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa. Petteri Paasio FL, tutkija

Socca. Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus. Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa. Petteri Paasio FL, tutkija Socca Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa Petteri Paasio FL, tutkija 1 Mitä mittaaminen on? RIITTÄVÄN TARKAT HAVAINNOT KÄSITTEET, JOILLA ON RIITTÄVÄN

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO JA PÄÄMÄÄRÄT... 6 1.1 TIETEELLISEN TIEDON OMINAISPIIRTEITÄ... 7 1.2 IHMISTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PIIRTEITÄ... 8 1.3 TILASTOTIEDE IHMISTIETEIDEN

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

BACK TO BASICS 1 JOS SYDÄN VIELÄ SYKKII MATTI FORSBERG, JÄRJESTÖKONSULTTI

BACK TO BASICS 1 JOS SYDÄN VIELÄ SYKKII MATTI FORSBERG, JÄRJESTÖKONSULTTI BACK TO BASICS 1 JOS SYDÄN VIELÄ SYKKII MATTI FORSBERG, JÄRJESTÖKONSULTTI Ohjelma Esittelyt ja koulutuksen tavoitteet Miksi yhdistyksesi on olemassa ja mitä se tekee? Tauko Mikä ihmeen missio, visio ja

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelmamalli/ Oikeustieteiden tohtoriohjelma, UEF. Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä

Tutkimussuunnitelmamalli/ Oikeustieteiden tohtoriohjelma, UEF. Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä Sisällys Tutkimussuunnitelman tiivistelmä... 1 (puoli sivua) 1 Tutkimuksen tausta ja merkitys... 2 (max. 2 sivua) 2 Tutkimuskysymykset ja tavoitteet..

Lisätiedot

PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS

PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS 12.12.2014 (Wiberg) Peters: Mitkä ovat historiallisen, empiirisen ja sosiologisen institutionalismin oleellisimmat erot ja yhtenevyydet? Knill & Tosum: Mitkä ovat julkispolitiikan

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Johdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017

Johdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017 Johdatus maantieteeseen tieteenalana Juha Ridanpää 2017 Aluemaantiede Taustalla 1800-luvulle (ja kauemmaksi) asti ulottuva tarve paloitella maailma toisistaan irrallisiksi osiksi. Alexander von Humboldt

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Miten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A Tuotantotalous 1 Luento Tuukka Kostamo

Miten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A Tuotantotalous 1 Luento Tuukka Kostamo Miten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A1100 - Tuotantotalous 1 Luento 24.9.2019 Tuukka Kostamo Tuukka Kostamo Tohtorikoulutettava, Tuotantotalouden laitos Johtajuus, toimijuus Valmentaja,

Lisätiedot

Aiheesta tutkimussuunnitelmaan

Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aihepiiri Kiinnostaa, mutta ei ole liian tuttu oppii jotain uutta Mikä on se kysymys tai asia, jonka haluan selvittää? Miten jalostan pähkäilyni tieteellisesti tarkasteltavaksi

Lisätiedot

Kampusperustaista osaamisen kehittämistä sote-palveluissa. Nadja Nordling

Kampusperustaista osaamisen kehittämistä sote-palveluissa. Nadja Nordling Kampusperustaista osaamisen kehittämistä sote-palveluissa Nadja Nordling 9.4.2019 1 Kampusperustaista osaamisen kehittämistä sote-palveluissa Kampus sote Tavoite Tukea korkeakoulujen tutkimustiedon ja

Lisätiedot

Virheraportoijien virhemäärien jakaumat virhetietokannassa

Virheraportoijien virhemäärien jakaumat virhetietokannassa Virheraportoijien virhemäärien jakaumat virhetietokannassa (Valmiin työn esittely) 13.9.2010 Ohjaaja: TkT Mika Mäntylä Valvoja: prof. Harri Ehtamo Yleistä ohjelmistoissa virheitä, jotka estävät ohjelmistojen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Kandi/Gradu Tieteellinen (systemaattinen) kirjallisuuskatsaus. Perinteisen kirjallisuuskatsauksen sudenkuopat:

Kandi/Gradu Tieteellinen (systemaattinen) kirjallisuuskatsaus. Perinteisen kirjallisuuskatsauksen sudenkuopat: Kandi/Gradu 2016 Risto Hotulainen OKL/Helsingin yliopisto Risto.Hotulainen@Helsinki.fi 3.2.2016 1 Tieteellinen (systemaattinen) kirjallisuuskatsaus Perinteisen kirjallisuuskatsauksen sudenkuopat: 1. Lähteiden

Lisätiedot

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa OPPI -kysely Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa Anna Parpala & Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet

Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Merkitys, arvot ja asenteet T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa L6, Tutkimisen

Lisätiedot

Nellin matala käyttöaste syyt? (Stadia / AMK) :

Nellin matala käyttöaste syyt? (Stadia / AMK) : Nellin matala käyttöaste syyt? (Stadia / AMK) : 1) Opetuksen resurssit 2) Nellin laajuus ja tekniset kompastuskivet 3) AMK:ien tutkimuskulttuuri 1) Opetuksen resurssit aikaa pahimmillaan noin 2h / ryhmä,

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio Kehitys Biologiset muutokset

Lisätiedot

LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ

LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Kandiaikataulu ja -ohjeita

Kandiaikataulu ja -ohjeita Kandiaikataulu ja -ohjeita Kandin tavoitteet Opinto-opas LuK-tutkielma: kirjallinen työ, osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman kohteena olevaan aihepiiriin, kykyä tieteelliseen kirjoittamiseen ja tieteellisten

Lisätiedot

Poliittinen analyysi. Kevät 2010

Poliittinen analyysi. Kevät 2010 Poliittinen analyysi Kevät 2010 Mitä vaaditaan? 1. Oma kirjallinen työ Pituus n. 10 sivua Lähteitä n. 10 2. Opponointi 3. Osallistuminen metodiluennoille ja aktiivinen osallistuminen seminaari-istuntoihin

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Kasvun mahdollisuus. positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa. Esko Aho

Kasvun mahdollisuus. positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa. Esko Aho Kasvun mahdollisuus positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa Esko Aho 24.8.2017 Toimeksianto Selvittää positiivisen rakennemuutoksen edistämiseen tarvittavaa toimintamallia ja käytännön

Lisätiedot

Grand Challenges. Smart Start-Ups? Ny Start Up erto örnberg

Grand Challenges. Smart Start-Ups? Ny Start Up erto örnberg + Grand Challenges Smart Start-Ups? Ny Start Up + Asiakas! Asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen kaiken keskiössä! Ketkä ovat asiakkaitamme?! Määrittele asiakas-segmentit! Tarve. Mihin tarkoitukseen asiakkaat

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää

Lisätiedot

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa Analyysi: päättely ja tulkinta Analyysin - tai tulkinnan - pitää viedä tutkimus kuvailevan otteen ohi mielellään ohi ilmiselvyyksien KE 62 Ilpo Koskinen 20.11.05 Aineiston analyysi laadullisessa tutkimuksessa

Lisätiedot

Osaavan työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke Tiedotustilaisuus

Osaavan työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke Tiedotustilaisuus Osaavan työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke Tiedotustilaisuus 13.6.2017 13.6.2017 Hankkeen taustaa Valtuustoaloite Kainuussa pitkään jatkanut negatiivinen muuttotase vaatii erityistoimenpiteitä tilanteen

Lisätiedot

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016?

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016? Osa A Johtaminen 1 Mikä seuraavista kuvaa parhaiten toimipaikassa tehtyjä toimenpiteitä, kun tuotannossa havaittiin ongelma vuosina 2011 ja 2016? Esimerkki: laadullisen vian löytäminen tuotteesta tai koneiston

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Kuntien käyttötalouden kannustinmalli. Antti Saastamoinen, erikoistutkija, VATT Kuntaliiton Taloustorstai

Kuntien käyttötalouden kannustinmalli. Antti Saastamoinen, erikoistutkija, VATT Kuntaliiton Taloustorstai Kuntien käyttötalouden kannustinmalli Antti Saastamoinen, erikoistutkija, VATT Kuntaliiton Taloustorstai 14.6.2018 Kannustinmallihankkeen taustaa Tutkimushankkeen taustaa Valtionneuvoston kanslian selvitys

Lisätiedot

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin 173 6 TARKASTELU Hahmottavassa lähestymistavassa (H-ryhmä) käsitteen muodostamisen lähtökohtana ovat havainnot ja kokeet, mallintavassa (M-ryhmä) käsitteet, teoriat sekä teoreettiset mallit. Edellinen

Lisätiedot

Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät - historiallisia ja teoreettisia perusteita sekä peruskäsitteitä

Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät - historiallisia ja teoreettisia perusteita sekä peruskäsitteitä Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät - historiallisia ja teoreettisia perusteita sekä peruskäsitteitä Stanley Wasserman and Katherine Faust: Social Network Analysis, Methods and Applications Sosiaalisten

Lisätiedot

Organisaatiokäyttäytyminen. 21C00250, 6 op, , periodi I

Organisaatiokäyttäytyminen. 21C00250, 6 op, , periodi I Organisaatiokäyttäytyminen 21C00250, 6 op, 2016 2017, periodi I Tämän päivän oppimistavoitteet Ymmärtää, mitä motivaatio on ja mikä sen merkitys on työssä suoriutumiselle Oppia keskeisimmät motivaatioita

Lisätiedot

SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke. Työpaja 5.9.

SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke. Työpaja 5.9. SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke Työpaja 5.9. Miten vastaamme sote-muutoshaasteeseen? Tarkentamalla yhdessä ja itsenäisesti, mitkä ovat juuri meidän osaamistarpeita

Lisätiedot

Tutkimustiedosta päätöksentekoon

Tutkimustiedosta päätöksentekoon Tutkimustiedosta päätöksentekoon Nina Tynkkynen Tutkijatohtori Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto nina.tynkkynen@uta.fi Näkökulma tutkimustietoon/tieteelliseen tietoon: Tieto tuotetaan sosio-materiaalisissa

Lisätiedot

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 Hestenes (1992): The great game of science is modelling the real world, and each scientific theory lays down a system of rules for

Lisätiedot

Systeemiteoreettinen pohja LAPE-työskentelyssä ja johtamisessa

Systeemiteoreettinen pohja LAPE-työskentelyssä ja johtamisessa Systeemiteoreettinen pohja LAPE-työskentelyssä ja johtamisessa Toimintakulttuurin muutos -seminaari 31.10.2017 1 31.10.2017 Yleinen systeemiteoria lähtökohta systeemiselle ajattelulle Systeemiteorian näkökulmasta

Lisätiedot

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

ENG3043.Kand Kandidaatintyö ja seminaari aloitusluento Tutkimussuunnitelman laatiminen

ENG3043.Kand Kandidaatintyö ja seminaari aloitusluento Tutkimussuunnitelman laatiminen ENG3043.Kand Kandidaatintyö ja seminaari aloitusluento 12.9.2016 Tutkimussuunnitelman laatiminen Prof. (Professor of Practise) Risto Kiviluoma, Sillanrakennustekniikka Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelman

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista

Lisätiedot

SOTATIETEIDEN PÄIVÄT Upseerielämän valintoja: Ura, perhe vai molemmat? Pro gradu Essi Hoot

SOTATIETEIDEN PÄIVÄT Upseerielämän valintoja: Ura, perhe vai molemmat? Pro gradu Essi Hoot SOTATIETEIDEN PÄIVÄT 2018 Upseerielämän valintoja: Ura, perhe vai molemmat? Pro gradu Essi Hoot Nimi Työ Osasto 28.5.2018 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1 TUTKIMUKSEN VIITEKEHYS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET 2 PÄÄTULOKSET

Lisätiedot