YogaSource. Kappale 6. Hermosto ANATOMIA & FYSIOLOGIA RYT 200 HERMOSTO YOGASOURCE FINLAND 2016 HERMOSTO 1 - PDF Free Download

YogaSource. Kappale 6. Hermosto ANATOMIA & FYSIOLOGIA RYT 200 HERMOSTO YOGASOURCE FINLAND 2016 HERMOSTO 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YogaSource. Kappale 6. Hermosto ANATOMIA & FYSIOLOGIA RYT 200 HERMOSTO YOGASOURCE FINLAND 2016 HERMOSTO 1"

Transkriptio

1 Kappale 6 Hermosto YOGASOURCE FINLAND 2016 HERMOSTO 1

2 HERMOSTO - YLEISTÄ Hermosto on monimutkainen ja hyvin organisoitu verkosto, jossa on miljoonia hermosoluja ja vielä enemmän hermotukisoluja. Hermosto muodostuu seuraavista rakenteista: Keskushermosto Keskushermosto muodostuu aivoista ja selkäytimestä. Keskushermosto on komentokeskus, joka tulkitsee kaikkien aistinelinten, kuten esimerkiksi silmien ja korvien välityksellä tulevan tiedon ja säätelee lihaksiin lähteviä käskyjä. Ääreishermosto Ääreishermosto sijaitsee aivojen ja selkäytimen ulkopuolella ja muodostuu hermoista, jotka lähtevät parillisina ulos selkäytimestä. Ääreishermostoon kuuluvat aivohermot, selkäydinhermot ja autonomiset hermot. Ääreishermoston aistihermot välittävät aivoihin ja selkäytimeen tietoja elimistön ja ympäristön tilasta. Motoriset hermot välittävät käskyjä keskushermostosta lihaksiin tai rauhasiin. Autonominen hermosto Autonominen hermosto eli tahdosta riippumaton hermosto vaikuttaa sydämen sykenopeuteen, ruoansulatukseen, hengitykseen, syljeneritykseen, pupillien laajentumiseen, virtsaamiseen, seksuaaliseen kiihottumiseen ja eri rauhasten hormonieritykseen. Enteerinen hermosto Enteerinen hermosto on autonomisen hermoston ruuansulatuskanavaa ohjaava osa. Vaikka enteerinen hermosto on osa autonomista hermostoa, se kuitenkin toimii itsenäisesti muusta autonomisesta hermostosta riippumattomana. Aivot Aivot sijaitsevat kallon sisällä ja muodostuvat noin sadasta miljardista hermosolusta. Tuojahaarakkeet ja viejähaarakkeet Jokaisella hermosolulla on lukuisa tuojahaarakkeita (dendriittejä), jotka vastaanottavat hermoimpulsseja kudoksista ja välittävät nämä impulssit hermosoluun. Viejähaarakkeet (aksonit) vievät hermoimpulsseja hermosolusta kudokseen. Yleensä hermosolulla on vain yksi viejähaarake. Aivohermot ja niiden haarat Aivohermoja on kaksitoista paria. Kymmenen paria alkaa aivorungosta ja kaksi isoista aivoista. Selkäydin Selkäydin on aivojen jatke, joka kulkee selkärangan nikamien (selkärangan kanavien) läpi. Selkäydinhermot ja niiden haarat Selkäydinhermoja on yhteensä 31 paria. Ne lähtevät kunkin selkärangan nikaman alta; yksi pari kunkin nikaman alta. Ensimmäinen pari tulee ulos heti kallon ala puolelta. Jokainen pari hermottaa tiettyä kehon aluetta. Gangliot Ganglio eli hermosolmu on hermosolujen tiivistymä. Gangliot kuuluvat ääreishermostoon ja sijaitsevat keskushermoston ulkopuolelta. YOGASOURCE FINLAND 2016 HERMOSTO 2

3 HERMOSTON TOIMINTA Hermosto mahdollistaa kehon vuorovaikutuksen ulkoisen ympäristön kanssa. Hermoja käyttämällä voimme käyttää perus aistejamme: näkö-, kuulo-, maku-, haju- ja tuntoaistia. Hermosto kontrolloi myös tasapainoaistia ja liikkumista sekä säätelee elimien toimintaa. Hermosto jaetaan kolmeen toimintaryhmään: aistinvarainen toiminta (sensory) yhdistävä toiminta (connective) motorinen toiminta (motoric) Aistinvarainen toiminta Aistit ovat kehon keino havainnoida ympäristöä. Aistit havaitsevat aistiärsykkeen ja kuljettavat tämän informaation reseptoreiden ja tuojahaarakkeiden kautta aivoihin. Aivot tulkitsevat ärsykkeen ja vastaavat joko tahdonalaisesti tai automaattisesti. Ärsykkeet voivat olla: mekaanisia - esim. kosketus, lihakset jne. kemiallisia - maku, haju jne. lämpötilaan liittyviä - lämmin, kylmä valoa - näkö kipua - kipureseptorit Yhdistävä toiminta Hermosto analysoi, säilyttää ja yhdistää aistien välittämää informaatiota. Aivojen yhdistävän toiminnan kautta opimme ja muistamme. Motorinen toiminta Kun hermosto on tulkinnut ja yhdistänyt aistiärsykkeet, se vastaa motoristen hermojen kautta ja aiheuttaa tahdonalaisia tai tahdosta riippumattomia toimintoja. Motoriset hermosolut kuuluvat molempiin sekä keskushermostoon että autonomiseen hermostoon ja liittyvät mm. lihasten supistumiseen. HERMOSTON RAKENNE Hermosto jaetaan keskushermostoon ja ääreishermostoon. Keskushermosto Keskushermosto muodostuu aivoista ja selkäytimestä. Lääketiede pitää keskushermostoa ajatusten, tunteiden ja muistin alkulähteenä. Useimmat lihasten supistumista aiheuttavat hermoärsykkeet lähtevät keskushermostosta. YOGASOURCE FINLAND 2016 HERMOSTO 3

4 Ääreishermosto Ääreishermostoon kuuluvat kaikki hermokudokset, jotka eivät ole osa keskushermostoa. Kaikki kolmekymmentäyksi selkäydinhermoparia ja useimmat aivohermot kuuluvat ääreishermostoon. Ääreishermosto on jaettu autonomiseen hermostoon, somaattiseen hermostoon ja enteeriseen hermostoon. Somaattinen hermosto (tahdonalainen hermosto) Somaattinen hermosto eli tahdonalainen hermosto on osa ääreishermostoa. Somaattinen hermosto koostuu aistihermojen verkostosta, jonka kautta tapahtuu kehon tahdonalainen liikuttaminen ja luustolihasten hallitseminen. Parasympaattinen hermosto lisää rentoutumista. Se on aktiivinen ihmisen ollessa rentona ja aiheuttaa "lepää ja rentoudu" reaktion. Parasympaattinen hermosto muun muassa laskee sydämen sykettä, hidastaa hengitysrytmiä ja nostaa vastustuskykyä. Autonominen hermosto Kehon automaattiset toiminnot ja reaktiot välitetään kehosta aivoihin ja aivoista kehoon autonomisen hermoston kautta. Autonominen hermosto vaikuttaa sileisiin lihassoluihin, sydänlihaksen liikkeisiin, rauhasten hormonien eritykseen ja osallistuu moniin elimistön säätelytoimintoihin, kuten verenpaineen säätelyyn. Autonomisen hermoston reseptorit sijaitsevat pääasiassa elimissä ja kudoksissa. Ne vievät signaaleja aivoihin. Aivot vastaavat autonomisten motoristen hermojen kautta, jotka sijaitsevat ganglioissa eli hermosolmuissa selkärangan ulkopuolella. Autonominen hermosto jaetaan sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon. Molemmat osat säätelevät samoja kudoksia kuten rauhasia ja lihaksia, mutta niiden vaikutus on yleensä vastakkainen. a) Sympaattinen hermosto Sympaattinen hermosto lisää ihmisen valppautta ja on mukana "taistele tai pakene" reaktiossa. Sympaattinen hermosto muun muassa nostaa sydämen sykettä, nopeuttaa hengitysrytmiä ja laskee vastustuskykyä. a) Parasympaattinen hermosto Parasympaattinen hermosto lisää rentoutumista. Se on aktiivinen ihmisen ollessa rentona ja aiheuttaa "lepää ja rentoudu" reaktion. Parasympaattinen YOGASOURCE FINLAND 2016 HERMOSTO 4

5 hermosto muun muassa laskee sydämen sykettä, hidastaa hengitysrytmiä ja nostaa vastustuskykyä. Enteerinen hermosto Enteerinen hermosto on "suoliston aivot", joka ei ole tahdonalainen. Vaikka enteerinen hermosto on osa autonomista hermostoa, se toimii itsenäisesti. Se voi myös kommunikoida molempien sympaattisen ja parasympaattisen hermoston kanssa. Enteerinen hermosto aistii kemialliset muutokset suolistossa ja kontrolloi autonomisia toimintoja, kuten suoliston supistuksia ja haponeritystä mahalaukussa. HERMOSTON ANATOMIA Hermokudos koostuu kahdesta eri solutyypistä: hermosoluista (neuronit) ja hermotukisoluista (neurogliat) Hermosolut (neuroni) Hermosolu on hermoston toimiva osa, joka mahdollistaa aistimisen, ajattelemisen, muistamisen ja lihaksien, rauhasten sekä elimien toiminnan. Hermosolussa on kolme osaa: solun sooma, yksi aksoni (viejähaarake) ja lukuisia dendriittejä (tuojahaarakkeita). Solun sooma Sooma on hermosolun runko-osa. Se sijaitsee viejähaarakkeen (aksonin) ja tuojahaarakkeiden (dendriittien) ja välillä. Solun tuma sijaitsee soomassa. Aksoni Jokaisella hermosolulla on yksi aksoni (viejähaarake), joka vie hermoimpulssit toisille hermoille, lihaksille tai rauhasille. Dendriitti Jokaisella hermosolulla on lukuisia dendriittejä (tuojahaarakkeita), jotka ottavat vastaan hermoimpulsseja ja välittävät nämä impulssit hermosolun runko-osaan (soomaan). Neuroglia Neurogliat ovat hermokudoksen tukisoluja ja muodostavat melkein puolet koko hermojärjestelmän massasta. Neurogliat tukevat, suojaavat ja ravitsevat hermosoluja. Ne myös ylläpitävät homeostaasia hermosolujen ympärillä olevissa nesteissä. YOGASOURCE FINLAND 2016 HERMOSTO 5

6 MITEN HERMOT TOIMIVAT Niin kuin lihassolut, hermosolut ovat kiihtyviä ja tarvitsevat tarpeeksi vahvan ärsykkeen, jotta niiden aktiopotentiaali aktivoituu. Aktiopotentiaali on ärsyke, joka muuttaa hermosolun sähkövarausta. Tämä on verrattavissa siihen mitä tapahtuu, kun sytytystulppa käynnistää auton moottorin. Hermosolun sähkövaraukseen liittyy mineraaleja mm. natriumia, kaliumia, fosforia ja kloridia. Kun ärsyke on aiheuttanut aktiopotentiaalin, sähköinen impulssi matkustaa dendriittien kautta aivoihin ja sieltä lähtee vastaus aksonien kautta takaisin kehoon. Esimerkiksi kynän nostaminen pöydältä aktivoi aktiopotentiaalin, joka aiheuttaa kosketusärsykkeen kudoksessa, mikä välittyy dendriittien kautta aivoihin. Aivot tulkitsevat toimintaimpulssin ja välittävät vastausimpulssin somaattisen hermoston kautta takaisin lihaksiin. Synapsit Hermosolut eivät ylety suoraan ärsyke- tai impulssikohdasta aivoihin, vaan siirtyvät hermosolusta toiseen hermosolujen välissä olevien synapsien kautta. Synapsi on kahden hermosolun liitospinta, jonka kautta hermoimpulssi siirtyy tai jää siirtymättä hermosolusta toiseen. Välittäjäaineet liittyvät tähän tapahtumaan. Välittäjäaineet Hermoimpulssin tullessa synapsin kohdalle välittäjäaineet vapautuvat aksonin synapsipäätteestä, ja impulssi hyppää kahden hermon välissä olevaan synapsirakoon. Synapsiraosta impulssi pääse vastaanottavan hermosolun dendriittin reseptoriin ja aktivoi uuden aktiopotentiaalin. Kehossa on monia stimuloivia ja hillitseviä välittäjäaineita, joista jokaisessa synapsissa on käytössä tuhansia. Stimuloivat välittäjäaineet (esim. asetyylikoliini) nopeuttavat informaation kulkua. Hillitsevät välittäjäaineet (esim. amino happo glysiini) hidastavat informaation kulkua. Välittäjäaineet ovat tärkeä kohderyhmä länsimaalaisessa lääketieteessä. Synapsi YOGASOURCE FINLAND 2016 HERMOSTO 6

7 AIVOT JA AIVOHERMOT Aivot osallistuvat homeostaasiin vastaanottamalla aistiärsykkeitä sekä tulkitsemalla ja yhdistämällä uutta ja tallennettua tietoa. Tämän lisäksi aivot tekevät päätöksiä ja aiheuttavat motorisia vastauksia. Aivot ovat kuin kehon kovalevy. Aikuisen aivojen neljä tärkeintä osaa ovat: aivorunko pikkuaivot väliaivot aivokuori Aivorunko Aivorunko on aivojen evoluution vanhin osa ja sen toiminta liittyy eloonjäämiseen. Aivorunko yhdistää selkäytimen aivoihin. Aivorunkoon kuuluvat: ydinjatke (medulla oblongata) aivosilta (pons) keskiaivot (mesencephalon) Aivoista lähtee kaksitoista paria aivohermoja. Ne kuuluvat ääreishermostoon. Kaikki aivohermot, paitsi näkö- ja hajuhermo, alkavat aivorungosta. Pikkuaivot Pikkuaivot sijaitsevat aivorungon takana isojen aivojen takaosan alla. Pikkuaivoilla on keskeinen rooli opittujen liikesarjojen suorittamisessa ja näiden liikesarjojen koordinoinnissa isojen aivojen ja lihasten välillä. Pikkuaivolla on tärkeä rooli pikkutarkkojen toimintojen suorittamisessa ja myös ajallisesti tarkkojen toimintojen suorittamisessa. Väliaivot (diencephalon) Väliaivot sijaitsevat aivorungon päälläja jatkuvat isoihin aivoihin asti. Väliaivot olivat aivojen evoluution seuraava askel. Väliaivot toimivat välittäjänä aivorungon ja isojen aivojen välillä. Väliaivoihin kuuluvat: hypotalamus talamus epitalamus YOGASOURCE FINLAND 2016 HERMOSTO 7

8 Väliaivot on myös osa limbistä järjestelmää, joka liittyy mm. tunneperäiseen käyttäytymiseen. Aivokuori Aivokuori on aivojen tietoiset tai tahdonalaiset aivot. Aivokuori peittää väliaivot ja ovat pikkuaivojen päällä. Aivokuori jakautuu neljään lohkoon, joista kukin liittyy tiettyihin tehtäviin kuten näkökykyyn, kuulemiseen jne. Lisäksi aivokuori on jakautunut kahteen puoliskoon - oikeaan ja vasempaan. Oikea aivopuolisko liitetään yleensä luoviin ja kokonaisvaltaisiin kykyihin ja vasen abstrakteihin ja erityisiin kykyihin. Aivopuoliskojen välissä on aivokurkiainen, joka yhdistää sillan tavoin aivopuoliskot toisiinsa. Lohkojen välillä on aivopoimuja ja aivouurteita, jotka mahdollistavat aivojen suuremman pinta-alan. Aivokuori ja niiden lohkot jaetaan edelleen moniksi toimiviksi alueiksi, jotka ovat erikoistuneet toiminnallisesti eri tehtäviin. Nämä tehtävät ovat ensisijaisesti motorisia, aistillisia ja yhdistäviä. Lisäksi aivoissa on harmaata ja vaaleaa ainetta (aivosoluja). Vaalea aine näyttää vaalealta, koska myeliinikuori, joka ympäröi nämä aivosolut, on vaaleaa. Myleliinikuori mahdollistaa aivosolujen hyvin nopean toiminnan. Harmaalla aineella ei ole myeliinikuorta ja näiden aivosolujen toiminta on hitaampaa. SELKÄYDIN JA SELKÄYDINHERMOT Selkäydin on aivorungon jatke ja se sijaitsee selkärangankanavassa. Selkäranka muodostuu 26 nikamasta (24 nikamaa, ristiluu ja häntäluu), jotka ovat pinossa päällekkäin. Nikamien takaosien välillä ovat kaksi sivuaukkoa (oikea ja vasen), joista selkäydinhermot lähtevät ulos selkäkanavasta. Kehossa on 31 selkäydinhermoa. Ne toimivat viestintäjärjestelmänä aivojen, ääreiselimien ja raajojen välillä. YOGASOURCE FINLAND 2016 HERMOSTO 8

9 Selkärangan luuston lisäksi selkäydin on suojattu kahdella tavalla: Aivokalvot - Kolme kerrosta aivokalvoa peittää ja suojaa koko selkäydintä. Ensimmäinen ja uloin kerros on kovakalvo (dura mater), joka on erittäin vahvaa ja sitkeää. Keskimmäinen kerros on lukinkalvo (arachnoid mater) ja sisimmäinen kerros on pehmeäkalvo (pia mater) joka on tosi herkkä ja joustava. Aivo selkäydinneste - Aivo-selkäydinneste on läpinäkyvä neste. Se erittyy aivoista ja virtaa aivojen ympäri ja koko selkäytimen pituudelta. Aivo-selkäydinneste suojaa aivoja ja kuljettaa ravintoaineita aivojen soluille ja kuona-aineita niiltä pois. Hermopunokset Hermopunokset ovat aksonien verkostoja, jotka ryhmittyvät yhteen jonkin tietyn kehon alueen tarpeisiin. Neljä tärkeintä hermopunosta ovat kaula-, hartia-, lanne- ja ristipunos. Selkäydinhermot jakautuvat nikama-aukoista poistumisen jälkeen etu- ja takahaaraan. Hermojen takahaarat huoltavat selän lihaksia ja selän ihoa. Etuhaarat vastaavat muista kehon alueista. Osa etuhaaroista yhtyy hermopunoksiksi, joista lähtee jälleen yksittäisiä hermoja. Tärkeimmät hermopunokset ovat: Kaulapunos Hartiapunos Lannepunos Ristipunos Huom! Joogan tieteessä jotkut hermopunokset liitetään chakroihin JOOGAOHJAAJA KANNATTAA TIETÄÄ Biokemiallisien välittäjäaineita lukuun ottamatta hermosto on kehon tärkein viestintäjärjestelmä. Jooga asanat, pranayama ja meditaatio vaikuttavat suoraan hermostoon ja sen kautta ne vaikuttavat kaikkiin elimiin, kudoksiin, lihaksiin ja rauhasiin. YOGASOURCE FINLAND 2016 HERMOSTO 9

10 On monia aivoihin tai selkäytimeen liittyviä hermostollisia ongelmia. Jotkut näistä ongelmista johtuvat fysiologiasta, toiset ympäristötekijöistä, emootioista, psyykkisistä, henkisistä ja muista tunnetuista tai tuntemattomista tekijöistä. Jumissa olevat hermot Rakenteelliset ongelmat selkärangassa voivat aiheuttaa sen, että nikaman välilevy puristaa hermoa. Ylijännittyneet lihakset selkärangassa voivat aiheuttaa saman tilanteen. Nikama-aukkojen välillä oleva tila pienenee lihasjännityksen vuoksi ja nikamien luut tai nikaman välilevy puristavat aukosta läpi menevää hermoa. Tällaisia tapauksia esiintyy paljon kiropraktikkojen vastaanotoilla. Jumissa olevat hermot voivat aiheuttaa kipua ja sekoittaa aivojen ja kohde-elimien välillä olevan viestintäjärjestelmän. Jooga asanat, erityisesti pidennys- ja spiraalimaisia kiertoliikkeet avaavat nikama-aukkojen välistä tilaa ja normalisoivat hermojen toimintaa. Tasapainoisesti suunniteltu joogaohjelma tukee ja tasapainottaa hermostoa; epätasapainoinen joogaohjelma voi aiheuttaa häiriötiloja. Aivo-selkäydinesteen virtaus Aivo-selkäydinnesteen virtaus on elintärkeää aivojen ja koko hermoston toiminnalle, koska se hoitaa useita eri toimintoja. Näiden toimintojen joukossa on ravintoaineiden tuonti soluille ja kuona-aineiden poisvienti. Lisäksi muun muassa kiropraktiikka, osteopatia ja kinesiologia ovat osoittaneet, että normaali selkäydinnesteen virtaus on riippuvainen selkärangan vapaasta liikkumisesta. Selkärangan vapaa liikkuminen pumppaa aivo-selkäydinestettä virtaamaan aivojen ympäri ja selkäytimessä. Jos jostakin syystä selkäranka ei pysty liikkumaan vapaasti, selkäydinnesteen virtaus vähenee. Meditaatio & Pranayama Meditaatio rentouttaa koko hermostoa ja lihaksistoa pienentämällä ajatusten määrää ja stressin vaikutusta kehoon. Tavallisesti pranayama vaikuttaa hengitysrytmiin ja siitä kautta aiheuttaa muutoksia hermosolujen aineenvaihdunnassa (esim. happo-emäs epätasapainoa), mikä normalisoi hermoston toimintaa. Stressi Stressi on molempien sekä hermostohäiriöiden aiheuttaja että tulos. Stressi vaikuttaa koko kehon biokemialliseen toimintaa ja solujen aineenvaihduntaa niin, että keho muuttuu stressikehoksi". Stressikeho on keho, joka on biokemiallisesti ja hormonaalisesti koko ajan stressitilassa. Siksi kyky hoitaa ja käsitellä jokapäiväistä stressiä tehokkaasti, on tärkeä terveyden ylläpitämisen ja palauttamisen ensimmäinen askel, joka vaikuttaa kaikkiin soluiin kehossa. Säännöllinen joogaharjoitus on yksi parhaita tapoja hoitaa jokapäiväistä stressiä. YOGASOURCE FINLAND 2016 HERMOSTO 10

11 Asanat hoitavat rakenteellista stressiä (mm. ryhti paranee) ja normalisoivat lihasten lihasjänteyden eli lihaksissa jatkuvasti olevan supistustilan. Meditaatio hoitaa tunne, ajatus ja henkistä stressiä. Pranayama vahvistaa pranan virtaa ja säätelee happo-emäs tasapainoa. Sattviset ruoat antavat keholle terveellisiä ravintoaineita, jotka tukevat kehon aineenvaihduntaa ja auttavat rakentamaan uusia terveitä soluja YOGASOURCE FINLAND 2016 HERMOSTO 11

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

Hermoston toiminnallinen jako

Hermoston toiminnallinen jako Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,

Lisätiedot

Hermosto. Enni Kaltiainen

Hermosto. Enni Kaltiainen Hermosto Enni Kaltiainen Hermoston kehittyminen Neurulaatiossa ektodermin solut muodostavat hermostouurteen, joka sulkeutuu hermostoputkeksi ( 8vk ) samalla liitoskohdan solut muodostavat hermostopienan.

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Hermoston sensoriset, autonomiset Ja motoriset toiminnot SENSORISET TOIMINNOT Aistiradat Reseptoreista keskushermostoon kulkevia hermoratoja kutsutaan aistiradoiksi (sensoriset

Lisätiedot

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) Teemu Rinne, FT, dosentti, yliopistonlehtori, akatemiatutkija (1.8->) teemu.rinne@helsinki.fi Psykologian

Lisätiedot

HERMOSTON FYSIOLOGIA II

HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston fysiologia II 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston osat ja niiden toiminta Ääreishermosto Somaattinen Autonominen Keskushermosto Aivot Selkäydin Hermoston välittäjäaineet Aivojen sähköinen toiminta,

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I. Taksonomiaa ja vertailua

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I. Taksonomiaa ja vertailua Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I Taksonomiaa ja vertailua Sisällys Historiaa Selkärankaisten taksonomiaa Aikuisten aivojen vertailua Aivoalueet Solutyypit Historiaa Geoffroy Saint-Hillaire:

Lisätiedot

Hermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä. Muonion lukio Noora Lindgrén

Hermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä. Muonion lukio Noora Lindgrén Hermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä Muonion lukio 20.8.2018 Noora Lindgrén Hermosolu perusyksikkönä äärimmäisen monimutkaisessa verkostossa Aivoissa on lähes sata miljardia hermosolua Aivojen toiminta

Lisätiedot

Aineenvaihdunta: Ruuansulatus

Aineenvaihdunta: Ruuansulatus Aineenvaihdunta: Ruuansulatus pääravintoaineet ravinnonotto sulatus imeytys eritys suu ja hampaat sylkirauhaset ruokatorvi maksa vatsalaukku sappirakko haima phutsuoli paksusuoli umpilisäke peräsuoli Aineenvaihdunta:

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Piirrä opettajan johdolla kuvat hermoimpulssin etenemisestä 1. KAIKKI solut ovat sähköisesti varautuneita o sähköinen varaus solun sisäpuolella on noin 70 millivolttia

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen Tuntoaisti Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 20 Page 3 of 20 Somatosensoriset aistimukset -Kosketus -Lämpö

Lisätiedot

Mitä rentoutuminen on?

Mitä rentoutuminen on? Rentoutuminen Fysioterapeutti Miikka Pesola Paavo Nurmi -keskus Mitä rentoutuminen on? Elimistön toiminnan ja mielen rauhoittamista - harjoitteilla Mielen ja kehon vapauttamista häiritsevistä tekijöistä

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden PSYKOLOGIAN KOE 16.9.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot Aistimusten aallokossa Sisällys Alkusanat... 15 Esipuhe... 20 Suomalaisen asiantuntijan puheenvuoro... 22 I osa Sensorinen integraatio ja aivot Luku 1. Mitä on sensorinen integraatio? Johdanto aiheeseen..............................................

Lisätiedot

Aivoterveysmateriaalia

Aivoterveysmateriaalia Aivoterveysmateriaalia Lapin Muistikunto -hanke 1. Aivoterveyden edistäminen 2. Muistisairaiden ja heidän lähi-ihmisten tukeminen -> muistikuntoutuksen mallintaminen ja olemassa olevien menetelmien edelleen

Lisätiedot

IHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ

IHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ IHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ Anu Suomalainen, kätilö, imetyskouluttaja 2008 Ihokontaktin fysiologiaa iho on ihmisen suurin tuntoelin ( ihoreseptorit ). ihoreseptorit lähettävät kosketusviestejä

Lisätiedot

MIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? Apetta aivoille avaimia aivoterveyteen -hanke

MIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? Apetta aivoille avaimia aivoterveyteen -hanke MIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? LÄHTEET Pusa Tuija 2017. Kuitu monipuolisen ruuan osana. https://sydan.fi/ruoka-ja-liikunta/kuitu-monipuolisen-ruuan-osana Pusa Tuija 2017. Suolaa vain kohtuudella. https://sydan.fi/ruoka-ja-liikunta/suolaa-vain-kohtuudella

Lisätiedot

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) Teemu Rinne, FT, dosentti, akatemiatutkija teemu.rinne@helsinki.fi Käyttäytymistieteiden laitos HY

Lisätiedot

kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia

kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia Kivun kliininen fysiologia Kliininen kivun fysiologia neurobiologia neurofarmakologia Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:1 Kipu on epämiellyttävä sensorinen ja emotionaalinen kokemus, joka liittyy

Lisätiedot

NEUROLOGIA copyright 2012

NEUROLOGIA copyright 2012 NEUROLOGIA copyright 2012 NEUROLOGIA Neurologian erikoisalaan kuuluvat hermoston eli aivojen, selkäytimen ja ääreishermojen sekä lihasten elimellisten sairauksien selvittely ja hoito. Erikoisalan nimi

Lisätiedot

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) luentokuvat: http://www.helsinki.fi/~tjrinne/neuroi_syksy2009_espoo/ Teemu Rinne, FT, dosentti, yliopistonlehtori

Lisätiedot

Essential Cell Biology

Essential Cell Biology Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 16 Cell Signaling Copyright Garland Science 2014 1 GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act

Lisätiedot

Mindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja

Mindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness oppimisen tukena Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness- määritelmiä Thich Nhat Hanh: Ihminen on valppaana nykyhetkessä, pitää tietoisuutensa tarkkaavaisesti kulloisessakin

Lisätiedot

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden

Lisätiedot

7. PUHEEN TARKKAILUMEKANISMIT

7. PUHEEN TARKKAILUMEKANISMIT 7. PUHEEN TARKKAILUMEKANISMIT Puhe on ihmisen lihastoiminnoista monimutkaisin ja nopein. Tällaisen monimutkaisen viestintämuodon taustalla olevien eri lihasten toiminnan sääs äätely tulee olla tarkkaa

Lisätiedot

Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa

Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa 2 Mervi Jehkonen, Tiia Saunamäki Hermoston rakenne 23 Aivojen kuvantaminen 25 Aivojen rakenne 25 Aivojen tärkeimmät välittäjäainejärjestelmät

Lisätiedot

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Aivoalueen monimutkaistuminen eriytymällä Eriytyminen (segregation) aivojen evoluutiosta puhuttaessa on tapahtuma, jossa

Lisätiedot

ASEA. Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste. Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit?

ASEA. Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste. Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit? ASEA Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit? Kaikissa kehon soluissa on mitokondrioita, jotka ovat solujen voimanlähde. Mitokondriot erittävät

Lisätiedot

Kappale 7. Hengityselimistö

Kappale 7. Hengityselimistö Kappale 7 Hengityselimistö YOGASOURCE FINLAND 2016 HENGITYSELIMISTÖ 1 YLEISTÄ Hengityselimistö osallistuu homeostaasiin mahdollistamalla happi- ja typpikaasujen vaihdon ilmakehän, verenkierron ja kudosten

Lisätiedot

Tekstiiliteknologia tuottaa pehmeitä ja miellyttäviä materiaaleja, jotka reagoivat kehon oman energian ja lämmön kanssa. Back2You -vaatteiden

Tekstiiliteknologia tuottaa pehmeitä ja miellyttäviä materiaaleja, jotka reagoivat kehon oman energian ja lämmön kanssa. Back2You -vaatteiden Tekstiiliteknologia tuottaa pehmeitä ja miellyttäviä materiaaleja, jotka reagoivat kehon oman energian ja lämmön kanssa. Back2You -vaatteiden kuituihin sisällytetyt bioaktiiviset mineraalit hellästi stimuloivat

Lisätiedot

Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto

Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto 1 Sisällys Hermosolu Aivot Elämän vaiheet Hermojärjestelmän rakentuminen sikiöaikana Hermosolujen

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

1. TOM-PERUSVALMENNUS

1. TOM-PERUSVALMENNUS 1. TOM-PERUSVALMENNUS Muisti ja muistisairaudet Aivot jakautuvat oikeaan ja vasempaan puoliskoon, jotka ovat aivokurkiaisen välityksellä yhteydessä toisiinsa. 2 1 3 1. Isoilla aivoilla on tärkeä rooli

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi.

Lisätiedot

Fysioterapia ja osteopatia hevosille

Fysioterapia ja osteopatia hevosille Fysioterapia ja osteopatia hevosille HYVINVOIVA HEVONEN LUENTOSARJA 17.11.2015 CYPIS, ESPOO TMI Selma Piha 1 Potilaana hevonen vs. ihminen Anatomia yllättävän sama Eroissa näkyy toimintatavat Hevosen toiminnassa

Lisätiedot

Materiaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus (yksi kappale) Materiaali (joko tiedostona tai linkkinä) Lähde

Materiaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus (yksi kappale) Materiaali (joko tiedostona tai linkkinä) Lähde Materiaalin nimi Mitä ruualle tapahtuu kehossa? Kohderyhmä 3 6 vuotiaat Materiaalin laatu Työohje Materiaalin sisältö Ruuansulatus Kuvaus (yksi kappale) Tässä työohjeessa tarkastellaan ruuan matkaa kehossa

Lisätiedot

TRANSKRANIAALINEN MAGNEETTISTIMULAATIO TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÖSSÄ

TRANSKRANIAALINEN MAGNEETTISTIMULAATIO TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÖSSÄ TRANSKRANIAALINEN MAGNEETTISTIMULAATIO TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÖSSÄ Olli-Matti Sirviö Opinnäytetyö Lokakuu 2013 Bioanalytiikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalytiikan koulutusohjelma

Lisätiedot

Kanttulan Hirven Teemanumero kevät 2016 VIIS-AAT SANOMAT IHMINEN. Kuvat: Curly ry

Kanttulan Hirven Teemanumero kevät 2016 VIIS-AAT SANOMAT IHMINEN. Kuvat: Curly ry Kanttulan Hirven Teemanumero kevät 2016 VIIS-AAT SANOMAT IHMINEN Kuvat: Curly ry SISÄLLYSLUETTELO 3 Testaa tietosi! 4 Luusto - Artturi ja Eino 5 Hampaiden pesu - Artturi ja Eino 6 Lihakset - Aada ja Joanna

Lisätiedot

ANS YLLÄPITÄÄ ELÄMÄÄ AUTONOMOS = ITSENÄINEN AUTONOMISEN HERMOSTON OSAT

ANS YLLÄPITÄÄ ELÄMÄÄ AUTONOMOS = ITSENÄINEN AUTONOMISEN HERMOSTON OSAT AUTONOMISEN HERMOSTON OSAT AUTONOMINEN HERMOSTO by Liisa Peltonen Biolääketieteen laitos/fysiologia Sympaattinen (efferentti, motorinen) Parasympaattinen (efferentti, motorinen) Enteerinen ruoansulatuselimistön

Lisätiedot

AUTONOMINEN HERMOSTO. by Liisa Peltonen Biolääketieteen laitos/fysiologia

AUTONOMINEN HERMOSTO. by Liisa Peltonen Biolääketieteen laitos/fysiologia AUTONOMINEN HERMOSTO by Liisa Peltonen Biolääketieteen laitos/fysiologia AUTONOMOS = ITSENÄINEN Glaudius Galenos (n. 130 200 jkr): aivoista onttoja hermoja pitkin virtaavat animaaliset henget loivat sympatian

Lisätiedot

VESILIUKOISET VITAMIINIT

VESILIUKOISET VITAMIINIT SUOJARAVINTOAINEET ENERGIAN LISÄKSI TARVITSEMME RAVINTOAINEITA ELINTOIMINTOJEMME YLLÄPITÄMISEEN JA SÄÄTELYTEHTÄVIIN SUOJARAVINTOAINEET VITAMIINIT KIVENNÄISAINEET eli mineraalit VESILIUKOISET VITAMIINIT

Lisätiedot

Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli

Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta

Lisätiedot

Selkärangan rakenteellinen tehtävä on suojata selkäydintä ja muita hermoston rakenteita.

Selkärangan rakenteellinen tehtävä on suojata selkäydintä ja muita hermoston rakenteita. 1 2 Selkärangan rakenteellinen tehtävä on suojata selkäydintä ja muita hermoston rakenteita. Selkärangan riittävä tukevuus on edellytys (1) voimansiirrolle raajojen (ylä- ja alaraajat) ja vartalon välillä

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Ihmisen aistit ovat evoluution tuote Ihmisen aistit ovat kehittyneet palvelemaan sopeutumista siihen ympäristöön, missä ihmisen esi-isät ovat kulloinkin eläneet. Esim. Kolmiulotteinen

Lisätiedot

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI: IKKUNA KEHOON Sydän sopeutuu autonomisen hermoston välityksellä jatkuvastimuuttuviin tilanteisiin aiheuttamalla vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien

Lisätiedot

Autonominen sympaattinen hermosto Autonominen parasympaattinen hermosto. Kirsi Sainio

Autonominen sympaattinen hermosto Autonominen parasympaattinen hermosto. Kirsi Sainio Kirsi Sainio 14.5.2013 Kertausta varhaisesta kehityksestä Keskushermosto ja ääreishermosto: erilaistumisen pääpiirteet Toiminnallinen jakautuminen somaattiseen ja viskeraaliseen l. autonomiseen hermostoon

Lisätiedot

Ihmisen elämänkaari. Syntymä

Ihmisen elämänkaari. Syntymä Ihmisen elämänkaari Jokainen meistä on saanut alkunsa, kun miehen siittiö on hedelmöittänyt naisen munasolun. Siitä on saanut alkunsa uusi elämä, uusi elämän tarina. Vaikka jokaisella on oma tarinansa,

Lisätiedot

REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE FT Nils Sandman

REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE FT Nils Sandman REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE 30.10.2018 FT Nils Sandman SISÄLTÖ REM-unen erityispiirteet Lihasatonia Lihasatoniaan liittyvät häiriöt REM-unen merkitys Unennäkö Tutkijatohtori FT Nils Sandman Nils.Sandman@utu.fi

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

Miten harjoittelua tulisi muuttaa, kun ikää tulee lisää? Käytännön vinkit ja harjoitteet ammattilaisilta

Miten harjoittelua tulisi muuttaa, kun ikää tulee lisää? Käytännön vinkit ja harjoitteet ammattilaisilta Tarvitseeko höntsääjä oheisharjoittelua? Miten harjoittelua tulisi muuttaa, kun ikää tulee lisää? Käytännön vinkit ja harjoitteet ammattilaisilta Tarvitseeko höntsääjä oheisharjoittelua? - Taito (tasapaino,

Lisätiedot

Hermoston kehitys KIRSI SAINIO 2018

Hermoston kehitys KIRSI SAINIO 2018 Hermoston kehitys KIRSI SAINIO 2018 Larsen s Human Embryology: kappaleet 9 ja 10 Sariola ym. Kehitysbiologia (2015): kappaleet 10 ja 11 Luennon sisältö u Kertausta varhaisesta kehityksestä; muodon kehitys

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa Aivojen iloksi. Aivojen aktivointi Ilo ja hyvä mieli ovat aivojen parhaita ystäviä. Meille kaikille on yksilöllistä se, miten painamme mieleen asioita.

Lisätiedot

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Taustaa Lääkintävoimistelijan tutkinto 1986, elv 1994, fysioterapeutti 1995, akupunktiotutkinto Singapore 2006, FYSIN

Lisätiedot

Ihmisen biologian selkokielisanasto

Ihmisen biologian selkokielisanasto Ihmisen biologian selkokielisanasto Ihmisen biologian Käsitesanasto Tämä käsitesanasto tukee lukion biologian kurssin BI4, perusopetuksen biologian kurssin bi3 sekä ammattiopiston anatomian kurssien opiskelijoita.

Lisätiedot

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuroendokriinisen järjestelmän säätely elimistössä Neuropeptidit Peptidirakenteisia hermovälittäjäaineita

Lisätiedot

Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1

Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1 Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1 Nelli Salminen nelli.salminen@helsinki.fi D433 Neuraalimallinnuksen osuus neljä luentokertaa, muutokset alla olevaan suunnitelmaan todennäköisiä

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY Juhani Juntunen Professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti Neurologian erikoislääkäri Share of GDP Three phases of development of economic structures each

Lisätiedot

OHJEET SYDÄMEN JA VERISUONIEN TERVEYTEEN. Kuopiolaistutkimus: Sydänperäinen äkkikuolema kaataa myös nuoria ja kovakuntoisia

OHJEET SYDÄMEN JA VERISUONIEN TERVEYTEEN. Kuopiolaistutkimus: Sydänperäinen äkkikuolema kaataa myös nuoria ja kovakuntoisia OHJEET SYDÄMEN JA VERISUONIEN TERVEYTEEN Kuopiolaistutkimus: Sydänperäinen äkkikuolema kaataa myös nuoria ja kovakuntoisia Kymmenvaiheinen ohjelma sepelvaltimoiden terveyden ylläpitoon luontaishoidoilla

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun

HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun Ida Fredriksson Tuukka Kari Joonas Ryhänen Petri Sirviö Savonia AMK, fysioterapian koulutusohjelma Mitä fasciat ovat? Sidekudosrakenteista/tiukasti/tiheästi

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

Tampereen yliopisto Logopedian valintakoe 2007. Henkilötunnus. Sukunimi. Etunimi TALLENNETTAVAT PISTEET. Vuoden 2007 logopedian valintakoekirjat ovat:

Tampereen yliopisto Logopedian valintakoe 2007. Henkilötunnus. Sukunimi. Etunimi TALLENNETTAVAT PISTEET. Vuoden 2007 logopedian valintakoekirjat ovat: Tampereen yliopisto Logopedian valintakoe 2007 Sukunimi Henkilötunnus Etunimi TALLENNETTAVAT PISTEET Kysymys 1 Kysymys 2 Kysymys 3 / 30p / 30p / 27p Yhteensä / 87p Vuoden 2007 logopedian valintakoekirjat

Lisätiedot

Kappale 3. Lihaksisto. (The Neuromyofascial Web)

Kappale 3. Lihaksisto. (The Neuromyofascial Web) Kappale 3 Lihaksisto (The Neuromyofascial Web) YOGASOURCE FINLAND 2016 LIHAKSISTO 1 Lihaksisto kostuu 3 eri lihaskudoksesta Lihaskudos jaetaan kolmeen tyyppiin: luustolihas - (yhdistää luita) sydänlihas

Lisätiedot

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot

Lisätiedot

HERMOSTON TOIMINTA & FYSIOLOGIAA - kertausta

HERMOSTON TOIMINTA & FYSIOLOGIAA - kertausta HERMOSTON TOIMINTA & FYSIOLOGIAA - kertausta SISÄLTÖ Hermosto ja välittäjäaineet GI-kanava Maksa Munuaiset ja virtsaneritys Endokrinologiaa HERMOSTO JA VÄLITTÄJÄAINEET KESKUSHERMOSTO (sentriaalinen) -

Lisätiedot

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

Varhainen vuorovaikutus Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus

Varhainen vuorovaikutus Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus Varhainen vuorovaikutus Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus 12.10.2015 1 Lapsen kehitys on aikuisen varassa Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa moniulotteisen ympäristön kanssa

Lisätiedot

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9. Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen

Lisätiedot

www.terveurheilija.fi TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA

www.terveurheilija.fi TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA www.terveurheilija.fi TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA Pasi Lind Suomen Judoliitto Terve urheilijakouluttaja Suomen Kansallis Ooppera Viikarit Vauhdissakirjan kirjoittaja www.terveurheilija.fi Monipuolinen

Lisätiedot

Stressi, uniterveys & rentoutuminen - perusasiat. Eija Partanen-Kivinen LitM, Savonia-amk

Stressi, uniterveys & rentoutuminen - perusasiat. Eija Partanen-Kivinen LitM, Savonia-amk Stressi, uniterveys & rentoutuminen - perusasiat Eija Partanen-Kivinen LitM, Savonia-amk Stressi - Kaikki stressi ei ole haitallista - Lyhytaikaista stressiä ihminen kestää yleensä paremmin kuin pitkäkestoista

Lisätiedot

Toisiinsa kytkeytyneet hermosolut muodostavat hermoston

Toisiinsa kytkeytyneet hermosolut muodostavat hermoston Toisiinsa kytkeytyneet hermosolut muodostavat hermoston Hermosto jaetaan keskushermostoon ja ääreishermostoon. Keskushermostoon kuuluvat aivot selkäydin. Aivoihin kuuluvat isoaivot pikkuaivot aivorunko.

Lisätiedot

Proteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena

Proteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena Proteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena 30.5.2018 Erikoistutkija Susanna Rokka Luonnonvarakeskus Suomalaiset ravitsemussuositukset Tutkimusten mukaan runsas kasvisten

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Atomiteknillinen seura 28.11.2007, Tieteiden talo SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Ionisoimaton

Lisätiedot

1 lv LUKUJÄRJESTYS Lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkinto-ohjelmat

1 lv LUKUJÄRJESTYS Lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkinto-ohjelmat 1 lv LUKUJÄRJESTYS 2017-2018 - Lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkinto-ohjelmat Ryhmäopetusten ryhmäjako ilmoitetaan viikolla 32 Opetusajat: aamupäivän luennot alkavat vartin yli, iltapäivällä tasatunnein

Lisätiedot

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Voima Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus 2 Fyysiset ominaisuudet Ikä Tasapaino

Lisätiedot

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii

Lisätiedot

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,

Lisätiedot

Aleksi Jokinen, Timo Viljanen & Lassi 81: 1 &82: 4 Ti 3.3.

Aleksi Jokinen, Timo Viljanen & Lassi 81: 1 &82: 4 Ti 3.3. Biologian kurssi 4: Ihmisen biologia Laadi monisteen tehtäviä apuna käyttäen selkeä suullinen esitelmä ihmisen elimistä, niiden rakenteista, toiminnan säätelystä ja yleisimmistä toimintahäiriöistä. Aihe:

Lisätiedot

PALVELUJEN OPAS. Eläinterapeutti Ritva Oljakka

PALVELUJEN OPAS. Eläinterapeutti Ritva Oljakka PALVELUJEN OPAS Eläinterapeutti Ritva Oljakka Olen Ritva Oljakka, koulutettu koira- ja hevoshieroja Espoosta ja eläinkouluttaja. Eläimet ovat aina olleet osana elämääni ja niiden hyvinvointi on lähellä

Lisätiedot

Autonominen sympaattinen hermosto Autonominen parasympaattinen hermosto. Kirsi Sainio

Autonominen sympaattinen hermosto Autonominen parasympaattinen hermosto. Kirsi Sainio Kirsi Sainio 8.5.2012 Kertausta varhaisesta kehityksestä Keskushermosto ja ääreishermosto: erilaistumisen pääpiirteet Toiminnallinen jakautuminen somaattiseen ja viskeraaliseen l. autonomiseen hermostoon

Lisätiedot

LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT

LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT JOHDANTO Onneksi olkoon! Olette saamassa perheenlisäystä. Odotusaika on monien mielestä elämän onnellisinta aikaa. Raskauden edetessä on kuitenkin luonnollista, että

Lisätiedot

5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista

5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista 5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista VILMA HEISKANEN 26.11.2014 Lähde: http://powerofpositivity.com/5-things-must-know-mind/ Puhu parin kanssa Lue parin kanssa aivoista Mitä ajattelet? Oletko

Lisätiedot

Kivun fysiologiasta ja mekanismeista. Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys

Kivun fysiologiasta ja mekanismeista. Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys Kivun fysiologiasta ja mekanismeista Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys Kipuvaste Kudosvaurio Ääreishermoston aktivoituminen Kipuviestin välittyminen aivoihin

Lisätiedot

MIELI KIRKKAAKSI JA KEHO RENNOKSI

MIELI KIRKKAAKSI JA KEHO RENNOKSI MIELI KIRKKAAKSI JA KEHO RENNOKSI - UUSIA AVAIMIA HYVINVOINTIIN Educa messut 23.1.2015 Hanna Rauanheimo MIND-BODY BRIDGING ON NÄYTTÖÖN PERUSTUVA, AIVOTUTKIMUKSELLA TODENNETTU TERAPEUTTINEN MENETELMÄ, JOKA

Lisätiedot