Talousarvio 2020 sekä talous- ja toimintasuunnitelma - PDF Ilmainen lataus

Talousarvio 2020 sekä talous- ja toimintasuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talousarvio 2020 sekä talous- ja toimintasuunnitelma"

Transkriptio

1 Talousarvio 2020 sekä talous- ja toimintasuunnitelma Maakuntavaltuusto , 18

2 Sisällys Esipuhe... 2 Keski-Suomen liiton toiminnan perusteet... 3 Toiminta-ajatus ja tehtävät... 3 Luottamushenkilöhallinto... 3 Keski-Suomen liiton toimisto... 4 Toiminnan ja vaikuttavuuden arviointi... 5 Toimintasuunnitelma Suunnitelmakauden tavoitteet... 6 Aluekehittäminen luo hyvinvointia ja elinvoimaa... 6 Hanketoiminta... 7 Suunnitelmakauden toiminnalliset tavoitteet... 8 Suunnitelmakauden toiminnalliset tavoitteet, strategiset kärjet Keski-Suomen liitto on osaava ja ennakoiva verkostovaikuttaja ja maakunnan edunvalvoja Vaikuttaminen ja edunvalvonta Viestintä ja markkinointi Tiedolla johtaminen ja ennakointi Osaava ja monitaitoinen henkilöstö Suunnitelmakauden toiminnalliset tavoitteet Maakunnallisen yhtenäisyyden ja identiteetin vahvistaminen Suunnitelmakauden toiminnalliset tavoitteet Talousarvio 2020 ja taloussuunnitelma Talousarvion laadinnan yleiset periaatteet Liiton taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen Suunnitelmakauden toiminnalliset tavoitteet Talousarvio Talousarvion sitovuus Tuloslaskelmaosa ja käyttötalousosa Käyttötalousosa tulosyksiköittäin Taloussuunnitelma Rahoitus- ja investointiosa Jäsenkuntien maksuosuudet

3 Esipuhe Suuntaamme tulevaan tilanteessa, jossa aluetalous on taitepisteessä - vahvimman kasvun vuodet on ohitettu ja kasvu on hidastumassa. Maailmantalouden vetoapu osoittaa hyytymisen merkkejä, mikä Keski-Suomessa heijastuu ensimmäisenä teollisuuteen ja vientiyrityksiimme. Talouskäänteessä omien toimiemme merkitys korostuu. Huolehtimalla kilpailukykyisestä toimintaympäristöstä ja nostamalla yritysten kehittäminen keskiöön koko maakunnassa voimme osaltamme vaikuttaa suhdannevaihteluiden voimakkuuteen ja kykyyn selviytyä niistä. Hyvän talouskehityksen myötä Keski-Suomen työllisyys on parantunut nopeasti. Tästäkin huolimatta olemme edelleen työttömyysasteella mitaten maan heikoimpien maakuntien joukossa ja kaukana hallitusohjelman 75 prosentin työllisyystavoitteesta. Hiipuva talous heikentää väistämättä työllisyyskehitystä, joten ponnistuksia työvoiman ja avoimien työpaikkojen kohtaannon sekä väestön osaamisen, työkyvyn ja hyvinvoinnin eteen tulee jatkaa. Keski-Suomen väestömäärä kääntyi laskuun vuonna 2017 ja ennusteen mukaan vuonna 2040 keskisuomalaisia on 4,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna Ero kasvavan keskusalueen ja väestöään menettävän muun maakunnan välillä syvenee. Ikääntymisen, matalan syntyvyyden ja keskittymiskehityksen vaikutukset ovat laaja-alaisia ja ne koskevat lähes jokaista yhteiskunnan sektoria tavalla tai toisella. Alueet kohtaavat väestökehityksen haasteet eri tavoin, eikä helppoja ratkaisuja ole, kun taustalla jylläävät isot voimat, kuten globaali kaupungistumiskehitys ja syntyvyyteen vaikuttavat arvokysymykset. Olennaista kuitenkin on haasteen tunnustaminen ja yhteisten toimien löytäminen, myös kasvun vaihtoehdoksi. Keskeinen aluekehittämisen mahdollistaja, EU:n aluekehitysrahoitus, on valmisteilla uudelle ohjelmakaudelle Koska haasteellisia kehityseroja on kaikkialla Suomessa ja niitä löytyy myös maakuntien sisältä, vaadimme perustellusti EU:n aluekehitysvarojen oikeudenmukaisempaa jakoa koko Suomeen. Keski-Suomen liiton toiminnan ja strategisten kärkien, eli bio-, digi-, osaamis- ja hyvinvointitalouden sekä matkailun, terävöittäminen on otettu yhdeksi lähiajan kehittämisen kohteista. Maakuntauudistuksen kariutumisen myötä maakuntien liittojen rooli aluekehitysviranomaisena jatkuu ja liitoilla on edelleen keskeinen merkitys aluekehityksen ja yhteistyön edistäjänä. Muuttuva toimintaympäristö, uudistuvat aluekehittämistyön tavat sekä maakuntauudistuksen valmistelussa tehty työ tarjoavat otollisen pohjan ja kannusteen oman toimintamme ennakoivaan kehittämiseen. Samalla myös vaikuttamisen ja edunvalvonnan kärjet teroitetaan, ja maakunnan yhteisiä tavoitteita edistetään näkyvästi kansallisilla ja kansainvälisillä foorumeilla, kohtaamisissa ja verkostoissa. Keski-Suomen tavoitteena on profiloitua hyvinvoinnin edistämisen maakunnaksi. Perustan luovat monialainen osaamis- ja yrityskeskittymä sekä sen rinnalla kehittyvä kuntien hyvinvointityö. Keski-Suomen etuna on hyvinvoinnin ymmärtäminen kokonaisvaltaisesti: hyvinvointia edistetään työn, koulutuksen, tutkimusten, innovaatioiden, terveyden edistämisen, kuntoutuksen, liikunnan ja urheilun sekä sosiaalisen hyvinvoinnin kautta. Maakuntamme voima on tuloksellisessa yhteistyössä, jota vahvistamalla ja valjastamalla rakennamme hyvinvoivaa ja elinvoimaista Keski-Suomea. Maakuntahengen nostatus ja verkostojen vahvistaminen saavat oman erityisen paikkansa odotetulla Keski-Suomen risteilyllä syksyllä Tapani Mattila maakuntajohtaja 2

4 Keski-Suomen liiton toiminnan perusteet Keski-Suomen liiton vision mukaan Keski-Suomen liitto on maakunnan yhteisen kehittämistahdon muodostaja, strateginen suunnittelija ja kehittäjä sekä monimuotoinen, osaava ja ennakoiva verkostovaikuttaja. Keski-Suomen liiton ydintehtävä on maakunnan kehittäminen. Tavoitteemme on vetovoimainen maakunta, jossa on työtä ja toimeentuloa, viihtyisä asuinympäristö, sujuvat palvelut ja liikenneyhteydet, elävä kulttuuri ja puhdas, monimuotoinen luonto. Toiminta-ajatus ja tehtävät Keski-Suomen liitto on Keski-Suomen kuntien omistama lakisääteinen kuntayhtymä. Liiton toiminta-ajatus ja tehtävät on määritelty perussopimuksessa seuraavasti: Keski-Suomen liitto on maakunnan kehittämisen keskus, joka vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja maakuntasuunnittelusta, ajaa maakunnan, sen kuntien, väestön ja elinkeinoelämän etuja sekä palvelee niitä tuottamalla kehittämisohjelmia ja -ideoita ja -hankkeita sekä selvityksiä ja tutkimuksia. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti liiton tehtävänä on: 1. vastata maakunnan yleisestä kehittämisestä ja hoitaa aluekehitysviranomaisen tehtävät yhteistyössä kuntien ja valtion viranomaisten sekä maakunnassa toimivien yritysten ja yhteisöjen kanssa. 2. edistää maakunnan ja kuntien seudullista sekä muuta yhteistyötä, alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja kestävän kehityksen periaatetta sekä toimia yhteistyöelimenä, painopisteiden asettajana, toteutuksen edistäjänä ja edunvalvojana muissakin maakunnan ja sen kuntien kannalta tärkeissä tehtävissä. 3. huolehtia alueellaan maakuntasuunnitelman sekä maakuntakaavan laatimisesta ja muista maakuntakaavoitukseen kuuluvista tehtävistä sekä muista lainsäädännöstä johtuvista tai jäsenkuntien sille osoittamista tehtävistä. Luottamushenkilöhallinto Keski-Suomen liiton ylintä toimivaltaa käyttää kuntien edustajainkokouksen kunnallisvaalikaudeksi valitsema maakuntavaltuusto. Maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan ja maakuntaohjelman sekä asettaa vuosittain toiminnalliset tavoitteet taloussuunnitelman ja talousarvion käsittelyn yhteydessä. Maakuntavaltuusto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Maakuntavaltuuston valitsema maakuntahallitus johtaa Keski-Suomen liiton toimintaa, hallintoa ja taloutta sekä edustaa kuntayhtymää ja valvoo sen etua. Maakuntahallituksen toimikausi on kaksi vuotta ja se kokoontuu kertaa vuodessa. Maakuntavaltuusto asettaa toimikaudekseen tarkastuslautakunnan. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastuksen ja arvioinnin järjestäminen. Tarkastuslautakunnan tehtävät on määritetty Kuntalaissa ( 121). 3

5 Maakuntahallitus nimeää maakunnan yhteistyöryhmän (MYR), joka linjaa maakuntastrategian mukaisesti alueen kehittämistä ja julkisen tuen kohdentamista. MYR:ssä ovat edustettuina kunnat, ELY-keskus, tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt sekä yritykset. Lisäksi maakuntavaltuuston, maakunnan yhteistyöryhmän ja maakuntahallituksen puheenjohtajat muodostavat puheenjohtajiston, joka sopii liiton edustuksista eri tilaisuuksiin ja valmistelee yhdessä toimiston johdon kanssa maakuntahallituksen ja -valtuuston päätöksentekoon meneviä asioita. Keski-Suomen liiton toimielinorganisaatio Keski-Suomen liiton toimisto Keski-Suomen liiton toimistoa johtaa maakuntajohtaja. Toimistossa työskentelee 25 vakinaista työntekijää ja viranhaltijaa sekä vuoden mittaan 3 5 määräaikaista työntekijää. Maakuntajohtajan tukena toimii johtoryhmä, johon kuuluvat aluekehitysjohtaja, kehittämisjohtaja, suunnittelujohtaja, hallintopäällikkö, viestintäpäällikkö ja henkilöstön edustajana kehittämispäällikkö. Johtoryhmän sihteerinä toimii johdon assistentti. Johtoryhmä käy läpi ajankohtaisia asioita, luottamustoimielinten asioiden valmistelua sekä valmistelee henkilöstöä koskevia asioita. Henkilöstöasioita käsitellään myös henkilöstöyhteistyöryhmässä, johon kuuluvat eri henkilöstöryhmien edustajat ja työnantajan edustajat. Toimiston organisaatio 4

6 Toiminnan ja vaikuttavuuden arviointi Maakuntavaltuusto arvioi Keski-Suomen liiton toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista strategisesta näkökulmasta ja suhteessa maakuntaohjelmaan. Tarkastuslautakunta arvioi talousarvioon kirjattujen tavoitteiden toteutumista valtuustolle vuosittain arviointikertomuksessa. Maakuntahallitus seuraa ja ohjaa maakuntavaltuuston hyväksymän talousarvion, taloussuunnitelman ja toimintasuunnitelman tavoitteiden toteutumista ja vaikuttavuutta. Toimintaa ohjaavan lainsäädännön edellyttämä seuranta ja arviointi on osa toimintaa. Jokainen työntekijä ja viranhaltija suorittaa asiantuntijaroolinsa kautta oman työskentelynsä jatkuvaa arviointia suhteessa lainsäädäntöön ja liiton toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin olemassa olevilla mittareilla ja välineillä. 5

7 Toimintasuunnitelma Maakuntavaltuusto hyväksyy talousarvion yhteydessä toiminnan edellyttämien määrärahojen, tuloarvioiden ja talouden tavoitteiden lisäksi myös suunnitelmakauden toiminnan tavoitteet. Suunnitelmakauden toiminnallisista päätavoitteista kolme ensimmäistä tavoitetta on kuvattu tässä luvussa ja talouteen liittyvä neljäs tavoite luvussa Talousarvio 2020 ja taloussuunnitelma Suunnitelmakauden tavoitteet Keski-Suomen liiton toiminnan tavoitteet vuosille : 1. Aluekehittäminen luo hyvinvointia ja elinvoimaa 2. Keski-Suomen liitto on osaava ja ennakoiva verkostovaikuttaja ja maakunnan edunvalvoja 3. Maakunnallisen yhtenäisyyden ja identiteetin vahvistaminen 4. Liiton taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen Seuraavissa kappaleissa kuvataan liiton toimintaa kolmen ensimmäisen päätavoitteen mukaan ryhmiteltynä. Kukin päätavoite on jaoteltu pienempiin tavoitteisiin ja näille tavoitteille on kirjattu taulukkomuotoon toimenpiteet ja mittarit talousarviovuodelle Aluekehittäminen luo hyvinvointia ja elinvoimaa Keski-Suomi maakuntasuunnitelma, maakuntakaava, maakuntaohjelma ja sen toimeenpanosuunnitelma sekä liikennejärjestelmäsuunnitelma linjaavat liiton toiminnan sisältöjä suunnittelukaudella. Toiminnalla tähdätään maakunnan hyvinvoinnin, elinvoimaisuuden ja menestymisen edistämiseen. Keski-Suomen maakuntaohjelman tavoitteeksi määritettiin Keski-Suomeen uutta yksityisen sektorin työpaikkaa, uutta yritystä, 2 miljardia euroa lisää vientituloja sekä yksityisen puolen tutkimus & kehitys & innovaatio (T&K&I) -panostusten nostaminen 60 prosenttiin koko maakunnan panostuksesta vuoteen 2021 mennessä. Maakuntaohjelmassa tunnistetut viisi strategista kärkeä ohjaavat aluekehitystyötämme. Bio-, digi-, osaamisja hyvinvointitalous sekä matkailu muodostavat aluekehityksen ytimen ja maakuntakaavan aluerakenne tälle vahvan kasvualustan. Tämä näkyy muun muassa hanketoiminnan kohdentamisessa sekä toimenpidevalikoinnissa. Strategiset kärjet limittyvät toisiinsa ja niiden väliset yhdyspinnat ovat aluekehittämisen keskiössä. 6

8 Maakuntaohjelman strategiset kärjet Aluekehittämisemme on laaja-alaista, asioita kokonaisvaltaisesti tarkastelevaa, verkostomaista yhteistyötä ja kumppanuutta. Hyödynnämme aluekehittämisessä paikkatietopohjaista seurantaa ja maakunnan tulevaisuusryhmän ennakointityötä sekä maakunnan vahvuuksia. JA Maakuntakaavoitus on keskeinen osa aluekehittämistä. Keski-Suomen strateginen maakuntakaava tukee maakuntaohjelman kärkiä kehittämisperiaatteilla, aluevarauksilla ja alueen erityispiirteitä kuvaavilla merkinnöillä. Keski-Suomen liitto tukee aktiivisesti jäsenkuntia maankäyttökysymyksissä maakuntakaavan pohjalta. Kaavoitus on rullaavaa eli mahdollisiin muutostarpeisiin jatkuvasti reagoivaa. Hanketoiminta Keski-Suomen liitto myöntää rahoitusta kehittämishankkeille, joiden avulla kehitetään Keski-Suomen strategisten kärkien mukaista toimintaa maakunnassa. Rahoituslähteitä ovat Euroopan unionin Suomen rakennerahasto-ohjelma ja Keski-Suomen kehittämisrahasto. Näiden lisäksi Rinteen hallitus on päättänyt käynnistää vuonna 2020 uuden kansallisen aluekehitysinstrumentin (alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemiseen tarkoitetun määrärahan), mutta sen tarkka käynnistymisajankohta sekä rahoitusmäärät eivät ole vielä tiedossa. Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-rahoitus on keskeinen aluekehittämisen rahoitustyökalu Keski-Suomessa. Keski-Suomen liiton EAKR-rahoituksella vahvistetaan ennen kaikkea Keski-Suomen älykkään erikoistumisen kärkiä. Panostuksia kohdistetaan Keski-Suomen strategiassa tunnistettuihin kärkialoihin, uusimman tiedon ja taidon tuottamiseen ja hyödyntämiseen. Rahoituksesta 25 prosenttia tulee suunnata hankkeisiin, joilla edistetään vähähiilisen teknologian kehittämistä ja sen käyttöä. Koska EU on ohjeistanut, että ohjelmakauden rahat tulee myöntää etupainotteisesti, käynnissä olevan ohjelmakauden osalta Keski-Suomen liiton EAKR-rahoitus tulee todennäköisesti myönnetyksi vuoden 2019 loppuun mennessä. Näin ollen vuonna 2020 jaettavaa kehittämisrahaa on huomattavasti vähemmän kuin ohjelmakauden muina vuosina. 7

9 Keski-Suomen kehittämisrahastosta tuetaan pienempiä strategisten kärkien mukaisia hankkeita ja yhteistyösopimuksia, jotka vahvistavat maakunnan kilpailukykyä, edistävät Keski-Suomen strategian toteutumista tai lisäävät maakunnan näkyvyyttä ja vetovoimaa. Keski-Suomen liiton omat hankkeet: CIRCWASTE-hanke (Life IP ) konkretisoi erityisesti jätteisiin ja sivuvirtoihin liittyvää kiertotaloutta. Yhteistyötä tehdään laajasti alueen yritysten, julkisten toimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Osana hanketta edistetään muun muassa Keski-Suomen biokaasuekosysteemiä. CREADIS3-hankkeen (Interreg Europe, ) tavoitteena on alueellisten politiikka- ja toimenpideohjelmien linjaus siten, että ne tehokkaammin tunnistavat luovan talouden mahdollisuudet synnyttää innovaatioita ja taloudellista kehitystä strategian kärkiteemoissa. Keski-Suomessa keskiössä on biotalous, erityisesti keskisuomalaisen elintarviketuotannon tunnetuksi tekeminen ja brändin vahvistaminen. Tavoitteen toteuttamiseksi hankkeessa laadittiin partneriverkostosta saatujen hyvien käytäntöjen pohjalta toimintasuunnitelma, jota toteutetaan vuosina RDI2Club-hanke (Interreg Itämeri ) keskittyy harvaan asuttujen alueiden biotalouden kehittämiseen, kohteena erityisesti PK-yritykset ja niiden innovaatiot. Keski-Suomen liiton lisäksi tässä hankkeessa ovat mukana JAMK ja SSYP Oy. BalticForBio-hanke (Interreg Itämeri ) mahdollistaa aluekehittämisen ja erityisesti metsävaroihin liittyvän biotalouden kauemmaksi suuntautuvien ennusteiden tekemisen. Thematic Trail Trigger -hankeessa (Interreg Europe ) rakennetaan yhdeksän partnerin yhteistyönä malleja alueellisten strategioiden kestävään matkailuun ja liikkumiseen sekä kulttuuri- ja luonnonperintöön liittyvien tavoitteiden toimeenpanoon. Hanke toteuttaa erityisesti Keski-Suomen strategian matkailuun ja hyvinvointiin ja maakuntakaavan vetovoima-alueisiin ja matkailun aluerakenteeseen liittyviä tavoitteita. Vuonna 2020 hanke tuottaa sidosryhmä- ja partneriyhteistyönä toimintasuunnitelman, jonka toteutumista seurataan vuosina Täsmäapua Keski-Suomen kuntien ilmastotyöhön (ympäristöministeriö ) on vuoden mittainen hanke, jonka tavoitteena on tehdä ilmastotyöstä systemaattinen osan kuntien toimintaa ja kasvattaa keskisuomalaisten kuntien ilmasto-osaamista. Suunnitelmakauden toiminnalliset tavoitteet Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Maakunnan kehittäminen viiden strategisen kärjen mukaisesti. Aluekehittämisen toimintaympäristön analyysi. Maakuntaohjelman toimeenpano toimintasuunnitelman mukaisesti. Liitto toimii aktiivisesti ja innovoivasti verkostovaikuttajana maakuntaohjelman tavoitteiston mukaisesti. Teemme arvion maakuntaohjelmasta ja strategisista kärjistä. Arvioimme maakuntastrategian päivittämisen tarpeen. Keski-Suomen aluetalouden seuranta välineinä mm. Keski-Suomen Aikajana, työllisyyskatsaus, väestökatsaus. Sidosryhmiltä saatu palaute. Laadittu vertaisarviointi maakuntaohjelmasta. 8

10 Hankerahoituksen kohdentaminen 90-prosenttisesti maakuntaohjelman viiden strategisen kärjen mukaisesti. Valmistautuminen uuteen ohjelmakauteen ja välittävänä toimielimenä toimimiseen. Tavoitteena on, että Keski-Suomen rahoitusosuus perustuu todellisiin alueiden kehittyneisyyseroihin. Ohjelmakauden päättäminen. Rullaava, jatkuvasti päivittyvä maakuntakaavoitus. Maakunnallisen liikennejärjestelmätyön kehittäminen ja Keski-Suomen keskeisten liikennehankkeiden edistäminen. Maakunnallisen ilmasto-ohjelman toimeenpano Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Hankeryhmä varmistaa hankerahoituksen kohdentumisen strategisille kärjille. Laadimme rakennerahaston toiminnan hallinnon ja valvonnan järjestelmäkuvauksen (HVJ). Tuotamme sisältöä ohjelmatyöhön. Pyrimme vaikuttamaan kansallisiin rahoituslinjauksiin. Rahoituskehyksen käyttäminen. Ohjelmakauden toiminnan ja tulosten arviointi. Tunnistamme aluerakenteen päivitystarpeet maakuntakaavassa. Teemme tarvittavat toimenpiteet rullaavassa maakuntakaavaprosessissa. Päivitämme maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja viimeistelemme liikenneasioiden verkkosivuston. Vaikutamme valtakunnallisen 12-vuotisen liikennejärjestelmän sisältöihin. Maakunnallisen ilmastotyön aktivointi ja siihen tarvittavien henkilöstöresurssien turvaaminen Ilmastotyöapu kunnille: maakunnalliset tapahtumat ja työpajat. Asiantuntijatapaamiset. Tilannekuvan rakentaminen metsien käytön ja monimuotoisuuden yhteensovitukseen. Hankerahoituksen prosentuaalinen kohdentuminen. Keski-Suomen liiton HVJ-kuvaus valmis. Kansallinen ohjelmatyö ja rahoitusraami. Ohjelmakauden loppuraportointi. Maakuntakaavaa on päivitetty rullaavassa prosessissa tunnistettujen tarpeiden mukaisesti. Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmis kesäkuuhun mennessä. Liikenneasioiden verkkosivusto on käytössä. Maakunnan keskeiset liikenneinfrahankkeet ovat mukana valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Kunnissa käynnistyneet ilmastotoimenpiteet. Tapahtumien ja tapaamisten määrä ja vaikuttavuus. Tilannekuva metsäluonnon monimuotoisuudesta. Metsäluonnon monimuotoisuus maakuntakaavassa. 9

11 Suunnitelmakauden toiminnalliset tavoitteet, strategiset kärjet Biotalous: Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Uusien, korkeamman jalostusarvon tuotteiden kehittämisen tukeminen ja yritysten yhteistyön tukeminen kehittämistyössä. Toimijoiden verkottaminen T&K&I -hankkeiden tekemiseen. Puurakentamisen klusteri, jossa julkinen ja yksityinen sektori jakavat yhteisen tilannekuvan ja tavoitteet. Kiertotalouden ja resurssiviisauden edistäminen. Uusiutuvan energian tuotannon ja käytön edistäminen. Paikallisen, monipuolisen elintarviketuotannon edistäminen ja lähiruuan käytön lisääminen. Paikallisen jatkojalostuksen näkyvyyden lisääminen. Biotalouden näkyvyyden ja toimijoiden välisen yhteistyön lisääminen. Puurakentamisen aktivointityö maakunnassa. Yhteistyön edistäminen. Jätteisiin ja kiertotalouteen liittyvän Circwaste -tiekartan toimeenpano. Yhteistyön aktivointi. Osallistuminen kansallisiin verkostoihin. Uusiutuvan energian tuotannon ja kulutuksen edistämistyö yhdessä kuntien ja yritysten kanssa. Lähiruuan käytön edistäminen erityisesti julkisella sektorilla. Aktiivinen viestintä. Eri toimijoiden yhteistyön edistäminen. Uusien kehittämishankkeiden käynnistyminen. Puurakentamisen klusterityö on käynnistynyt. Circwaste-tiekartta on käytössä. Yhteistyötapahtumat, työpajat ja koulutukset. Fossiilisten polttoaineiden käytön suhteellinen osuus on vähentynyt (Keski-Suomen kasvihuonekaasupäästöt, SYKE). Julkisen sektorin lähiruoan käyttö on lisääntynyt. Medianäkyvyys (perinteinen ja some). Keski-Suomen biotalouden ekosysteemi on vahvistunut. Digitalous: Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Healthcare Cyber Range -ympäristön hyödyntäminen terveydenhuollon digitaalisten ympäristöjen tutkimisessa ja kehittämisessä muuttuvassa toimintakentässä. Toimijoiden verkottaminen tuotekehityshankkeiden tekemiseen. Osallistuminen ohjausryhmätoimintaan. Kansainvälisen yhteistyön kehittäminen. Jyvsectecin FINCSC -kyberturvallisuussertifikaatin vientimahdollisuuksien edistäminen erityisesti EU:n markkinoille. Osallistumme aktiivisesti kansainväliseen toimintaan ECSO:n (European Cyber Security Organisation) verkoston kautta. Tuomme esille ja markkinoimme kyberturvallisuussertifikaattia kansainvälisissä verkostoissa. Healthcare Cyber Range -ympäristö on käytössä. Kansainväliset tapahtumat ja asiantuntijatapaamiset. FINCSC-kyberturvallisuussertifikaatin käyttö on lisääntynyt. 10

12 Uuden yritystoiminnan kasvun edistäminen kyberturvallisuudessa. Data-analytiikan osaamisen kehittäminen. 4D-teknologian kehittämisen edistäminen ja 3D-tulostuksen käytön edistäminen biomateriaalien tulostamisessa. Robotiikan ohjelmistokehityksen ja kyberturvallisuusratkaisujen edistäminen. Toimijoiden verkottaminen ja kehittämishankkeet. Toimijoiden verkottaminen ja kehittämishankkeet. Toimijoiden verkottaminen ja kehittämishankkeet. Toimijoiden verkottaminen ja kehittämishankkeet. Syntyneet kehittämishankkeet ja toimijaverkostot. Syntyneet kehittämishankkeet ja toimijaverkostot. Alan osaaminen maakunnassa on kehittynyt. Syntyneet kehittämishankkeet ja toimijaverkostot. Teknologioiden käyttö on lisääntynyt. Syntyneet kehittämishankkeet ja toimijaverkostot. Alan osaaminen on kehittynyt ja teknologian käyttö maakunnassa on lisääntynyt. Osaamistalous: Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Uudet ratkaisut yritysten ja tutkimusorganisaatioiden entistä tiiviimmälle yhteistyölle. Osallistumme uusien mallien kehittämiseen, jossa yritykset ja T&K&I kohtaavat. Maakunnan tärkeimpien potentiaalisten kasvuekosysteemien ja kehitysalustojen tunnistaminen sekä niiden toimintamallien luominen. Osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen työelämän ja koulutuksen yhteistyön kautta. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen seutukunnille. Yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen vahvistaminen sekä maakunnallisen startup- ja kasvuyritystoiminnan kehittäminen. Oppimiseen pohjautuvan liiketoiminnan kasvun tukeminen. Edistämme pelillistämistä, pelikehitystä ja peliliiketoimintaa. Tuemme vähintään kahden kasvuekosysteemin mallinnusta. Osallistumme koulutuksen uusien mallien kehittämiseen ja näkyväksi tekemiseen oppilaitosten kanssa. Osallistumme seudullisen koulutustarjonnan kehittämiseen (seutu-hubit). Osallistumme yrittäjyysopintojen, yritysympäristöjen, kasvuyritysten ja startup-toiminnan kehittämiseen. Selvitämme koulutusliiketoiminnan laajentamismahdollisuuksia. Osallistumme peliliiketoiminnan kehittämiseen. Uusia ratkaisuja on otettu käyttöön. Kaksi kasvuekosysteemin mallinnusta on syntynyt. Uudet koulutusmallit. Joustaviin koulutusmalleihin osallistuvien yritysten ja opiskelijoiden määrä. Seutu-hubien toiminnan määrä ja vaikuttavuus. Yrittäjyysopintojen ja kasvuyrityspalveluiden kehittyminen. Startup-toiminnan lisääntyminen. Koulutusliiketoiminnan kehittyminen. Peliliiketoiminnan kasvu. 11

13 Hyvinvointitalous: Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Hyvinvoinnin kärkimaakunnan brändin vahvistaminen. Osaamiskeskittymän rakentumisen ja valittujen painopisteiden vahvistuminen. Maakunnan terveyden, hyvinvoinnin ja liikunnan kehitysalustojen kehittäminen. Kuntoutuksen osaamiskeskittymän kehittäminen ja alueen tiiviimpi yhteistyö sekä lisääntyvä alan liiketoiminta. Hyvinvointialan liiketoiminnan kasvattaminen ja uusien yritysten synnyn edistäminen. Osallistumme Keski-Suomen Hyvinvoinnin Osaamiskeskittymän (KeHO) toimintaan ja sen kehittämiseen. Kansainvälinen verkottuminen. Laadimme Keski-Suomen ensimmäisen maakunnallisen hyvinvointiohjelman vuosille kuntien hyvinvointikertomusten perustaksi. Osallistumme kehitysalustojen suunnittelutyöhön. Yhteistyön edistäminen eri toimijoiden kesken. Osallistumme hyvinvointialan yritysten palvelujen kehittämiseen. Hyvinvoinnin kärkimaakunnan brändi on vahvistunut. Hyvinvoinnin osaamiskeskittymän toiminnan arviointi, näkyvyys ja tunnettuus. Maakunnallinen hyvinvointiohjelma valmis syksyllä Kehittämistoimet ja hankkeet. Alan liiketoiminnan kehittyminen. Kansallinen näkyvyys. Toiminnan arviointi ja yritystoiminnan analyysi. Matkailu: Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Yhteisen näkemyksen luominen Keski-Suomen matkailun tavoitteista ja tarvittavista kehittämistoimenpiteistä. Osallistumme matkailustrategiatyöhön. Järjestämme tilaisuuksia ja workshopeja matkailualan toimi- Keski-Suomen uusi matkailustrategia valmistuu Keski-Suomen osallistuminen Lakeland-yhteistyöhön. Matkailun näkyvyyden ja merkityksen lisääminen ja toimialan maakunnallisen yhteistyön kehittäminen. Monimuotoisen hyvinvointi-,terveys-, liikunta- ja luontomatkailun tuotteistaminen. joille. Osallistumme aktiivisesti hankkeen ohjaus- ja strategiaryhmien toimintaan. Toimitamme Keski-Suomen matkailun uutiskirjeitä. Järjestämme Keski-Suomen matkailun vuosittaisen ajankohtaisseminaarin. Koordinoimme kuntien yhteistyötä. Osallistumme Keski-Suomen matkailuhallituksen toimintaan. Edistämme kansallispuistojen ja matkailureitistöjen sekä niiden palveluiden kehittämistä. Keski-Suomen kansainvälisten matkailijoiden ja yöpymisvuorokausien määrä. Keski-Suomen matkailun uutiskirjeiden määrä ja kirjeiden avausprosentit. Tilaisuuksien ja tapahtumien osallistujamäärät. Kehittämishankkeet palveluiden ja reitistöjen kehittämiseksi, kansallispuistojen kävijämäärä ja tunnettavuus. 12

14 Keski-Suomen liitto on osaava ja ennakoiva verkostovaikuttaja ja maakunnan edunvalvoja Keski-Suomen liiton ydintoimintaa on verkostomainen vaikuttamis- ja kehittämistoiminta Keski-Suomen yhteisten tavoitteiden puolesta. Vaikuttaminen ja edunvalvonta Keski-Suomen liitto vaikuttaa ja ajaa Keski-Suomen etua ja vahvistaa maakunnan sisäistä yhteistä ymmärrystä siitä, milloin minkäkin vaikuttamisteeman puolesta toimimiselle on paras ajankohta. Keski-Suomen vaikuttamistyötä ohjaa ajassa päivittyvä vaikuttamissuunnitelma. Viestintä nivoutuu tiiviisti maakunnan vaikuttamistyöhön ja edunvalvontaan. Keski-Suomen liitto ylläpitää ja kehittää maakunnan vaikuttamisen keskeisiä strategisia kumppanuuksia. Keski-Suomen liiton edustajat osallistuvat maakunnan kehittämisen kannalta merkityksellisiin kansallisiin ja kansainvälisiin työryhmiin ja yhteistyöelimiin. Vaikutusmahdollisuuksina hyödynnetään suorat kontaktit sekä erilaiset kuulemiset esimerkiksi valiokunnissa ja muissa työryhmissä. Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto (West Finland European Office, WFEO) toimii liiton paikallistoimistona Brysselissä. Yhteistyö WFEO:n kanssa on tiivistä. Lisäksi järjestetään tapaamisia ja kutsutaan edunvalvonnan kannalta keskeisiä tahoja Keski-Suomeen. EU- ja kansainvälisellä tasolla Keski-Suomen liitto vaikuttaa ja ajaa Keski-Suomen etua myös erilaisten verkostojen ja jäsenyyksien kautta. Liitto on Euroopan kyberturvallisuusorganisaation (ECSO), Euroopan alueiden ja energiatoimistojen järjestön (FEDARENE), IQ net -verkoston, Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsen sekä ECHAlliancen (European Connected Health Alliance) jäsen. Vaikuttamistyön ajankohtaisia teemoja käsitellään kansanedustajakokouksissa ja kunnanjohtajakokouksissa, maakunnan yhteistyöryhmässä sekä Keski-Suomen liiton järjestämissä sidosryhmätapahtumissa. Maakuntahallitus seuraa vaikuttamissuunnitelman ajantasaisuutta. Vaikuttamista tehdään yhteistyössä muiden keskisuomalaisten toimijoiden kuten elinkeinoelämän, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa. Keski-Suomen liitto jatkaa yhteistyötä järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöydän kanssa ja omalta osaltaan tukee kumppanuuspöydän tavoitetta kytkeä toimintaan maakunnallisia hyvinvoinnista ja terveyden edistämisestä vastaavia viranomaisia. Viestintä ja markkinointi Viestinnän ja markkinoinnin kokonaisuudella pyritään kasvattamaan luottamusta ja kiinnostusta Keski-Suomen tulevaisuutta kohtaan sekä profiloimaan Keski-Suomen liittoa keskeisenä ja asiantuntevana matkaoppaana Keski-Suomen tulevaisuuteen. Verkkosivusto keskisuomi.fi on Keski-Suomen liiton viestinnän ja markkinoinnin keskeinen kanava. Vuonna 2019 käynnistetty verkkosivustouudistus jatkuu. Pääsivusto ja temaattiset sivustot kootaan tunnistettavaksi kokonaisuudeksi. Sivusto saatetaan teknisesti ja visuaalisesti ajan tasalle. Tavoitteena on, että sivuston sisällöistä tulee nykyistä selkeämpiä ja ne vastaavat myös digitaalisten palveluiden tarjoamisen lainsäädäntöön kirjattuja saavutettavuusvaatimuksia. Keski-Suomen liitolle luodaan uusi visuaalinen ilme. Visuaalisen ilmeen suunnittelussa huomioidaan digi- ja someviestinnän tarpeet ja niiden ensisijaisuus viestinnän toteutuksessa. Organisaatioviestinnän kehitys jatkuu myös sisällöntuotannon puolella. Liiton asiantuntijoita rohkaistaan ja opastetaan aktiivisempaan ja suunnitelmallisempaan sisällöntuotantoon, mikä näkyy muun muassa organisaation blogeina, vlogeina, somenostoina ja asiantuntijuuden näkyvyytenä medioissa. Samalla vahvistetaan asiantuntijoiden osaamista selkeän ja saavutettavan sisällön tuottajina. 13

15 Keski-Suomen liiton toimintatapa on viestiä aktiivisesti ja oikea-aikaisesti. Liitto on aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja verkossa. Tiedotteet ovat edelleen tärkeä viestintäkanava, jolla tavoitetaan median lisäksi suoraan useita keskeisiä sidosryhmiä. Lisäksi liitto lähettää eri teemoihin keskittyviä uutiskirjeitä. Tavoitteena on saada viestimme näkyviin monipuolisesti eri medioissa. Tiedolla johtaminen ja ennakointi Keski-Suomen liiton toiminnassa tiedolla sekä tiedon jakamisella ja hyödyntämisellä on erityinen asema. Olennaisen tiedon tunnistaminen ja analysointi sekä oikea-aikainen viestintä tukevat toimintaa, vaikuttamista ja päätöksentekoa. Keski-Suomen liiton asiantuntijoiden monialainen osaaminen ja tietopääoma kanavoituvat maakuntaan erityisesti verkostovaikuttamisen kautta. Keski-Suomen liitto on myös merkittävä aluetiedon tuottaja ja tulkitsija. Seuraamme aktiivisesti toimintaympäristömme kehitystä ja teemme havaintoja tulevasta yhdessä kumppaneidemme kanssa. Maakunnan tilannekuvan luomiseksi kokoamme ja analysoimme tuoreimpia tilastotietoja ja tutkimuksia sekä laadimme ja tilaamme selvityksiä kulloisenkin tarpeen mukaan. Muutosvalmis ja uudistumiskykyinen organisaatio ja alue edellyttävät ajantasaisen tilannekuvan rinnalle tietoa tulevaisuudesta. Ennakointitiedon aktiivisena tuottajana ja keskustelun herättäjänä toimii Keski-Suomen liiton koordinoima maakunnallinen tulevaisuusryhmä. Ennakointi on ennen kaikkea tulevaisuuden ilmiöiden ja heikkojen signaalien havainnointia ja pohdintaa siitä, mitä ne merkitsevät Keski-Suomessa. Keski-Suomen tulevaisuusryhmä seuraa säännöllisesti muun muassa maakunnan toimintaympäristön skenaarioita, arvioi kehityksen suuntaa sekä ennakoi muutostarpeita ja mahdollisuuksia. Alue- ja ennakointitietoa hyödynnetään Keski-Suomen liiton oman toiminnan suuntaamisessa ja tuotetaan sidosryhmien käyttöön. Tiedosta viestitään verkkosivuilla, uutiskirjeissä, blogeissa, tietokatsauksissa (esim. Keski-Suomen Aikajana, kuntatietokoosteet) sekä sidosryhmätapaamisissa ja tapahtumissa kuten tulevaisuusfoorumeissa. Osaava ja monitaitoinen henkilöstö Keski-Suomen liiton toimintatapojen ja toimintaympäristön muutokset jatkuvat ja henkilöstöltä vaaditaan edelleen muutosjoustavuutta, kun Keski-Suomen liitto muuttaa huhtikuun alussa uusiin toimitiloihin. Uusi toimitila tulee olemaan monitoimitila, mikä edellyttää henkilöstöltä uusien työskentelytapojen omaksumista. Uusien työskentelytapojen yhteydessä päivitetään muun muassa etätöiden tekemisen säännöt. Henkilöstön työskentelyyn tulee muutoksia myös taloushallinnon ulkoistamisen myötä. Ulkoistaminen muuttaa hallintotyön prosesseja koko organisaatiossa, mutta talous-, palkka- ja henkilöstöhallinnon tehtäviä tekevien työntekijöiden tehtävänkuviin muutos vaikuttaa suuresti. Henkilöstön kehittämisellä on jatkuvassa muutostilanteessa suuri merkitys. On tärkeää kartoittaa henkilöstön osaamiset ja kehittämistarpeet ja sovittaa henkilöstön osaaminen ja työtehtävät mahdollisimman hyvin yhteen. Osaamisen kehittämistarpeita kartoitetaan kaiken aikaa työn ohessa, mutta erityisesti esimiehen kanssa vuosittain pidettävissä onnistumiskeskusteluissa. Oikea osaaminen vaikuttaa positiivisesti niin henkilöstön työhyvinvointiin kuin toiminnan tuloksellisuuteenkin. 14

16 Suunnitelmakauden toiminnalliset tavoitteet Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Keski-Suomen edunvalvonta ja vaikuttamistyö on aktiivista. Yhteistyön lisääntyminen vaikuttamisasioissa. Keski-Suomen liiton verkkosivuston ja visuaalisen ilmeen uudistaminen vuonna Tapaamiset, strategisten kumppanuuksien ylläpitäminen, kansallisiin ja kansainvälisiin työryhmiin ja yhteistyöelimiin osallistuminen. Maakunnan sisäisten vaikuttajatapaamisten järjestäminen. Toteutetaan uudistus. Tapaamisten, strategisten kumppanuuksien ylläpitämisen, kansallisiin ja kansainvälisiin työryhmiin ja yhteistyöelimiin osallistumisen seuranta. Maakunnan vaikuttajien keskinäisten tapaamisten määrä. Keski-Suomen liitolla on uusittu verkkosivustokokonaisuus ja visuaalinen ilme. Alue- ja ennakointitiedon tuottaminen sidosryhmien käyttöön. Alue- ja ennakointitiedon hyödyntäminen Keski-Suomen liiton oman toiminnan suuntaamisessa. Henkilöstösuunnitelman laatiminen. Varautuminen uuteen ohjelmakauteen. Varmistamme työssä onnistumisen. Keski-Suomen liiton toimintakulttuurin kehittäminen. Henkilöstön työssä tarvitseman osaamisen turvaaminen. Viestimme alue- ja ennakointitiedosta verkkosivuilla, uutiskirjeissä, blogeissa, tietokatsauksissa (esim. Keski-Suomen Aikajana, kuntatietokoosteet) sekä sidosryhmätapaamisissa ja tapahtumissa (esim. tulevaisuusfoorumi). Käytämme tuoreinta alue- ja ennakointitietoa Keski-Suomen liiton aluekehittämistoimissa ja strategisten kärkien edistämisessä. Vahvistamme aluekehittämisen uudistavaa otetta ennakointitiedolla. Vertaamme aluetietoa asetettuihin strategisiin tavoitteisiin. Kartoitamme henkilöstön osaamisen ja päivitämme tehtävänkuvat muuttuneiden tehtävien mukaisiksi. Jokainen työntekijä käy onnistumiskeskustelun esimiehen kanssa. Luomme ja otamme käyttöön uudet pelisäännöt. Kartoitamme osaamiset. Hankimme tarvittavaa lisäosaamista. Alue- ja ennakointitiedon jakamisessa on hyödynnetty laajasti eri viestintäkanavia. Vuosittain on järjestetty kaksi tulevaisuusfoorumia. Näkyvyys mediassa. Käytössämme on tuorein Keski- Suomea koskeva alue- ja ennakointitieto. Aluekehittämisen toimissa ja strategisten tavoitteiden seurannassa on hyödynnetty tarkoituksenmukaisella tavalla tuoretta aluetietoa. Tehtävänkuvat päivitetty. Henkilöstösuunnitelma laadittu. Välittävänä EU-toimielimenä toimimisen edellytykset täyttyvät. Onnistumiskeskustelut käyty. Toimiva arki uusissa toimitiloissa. Kehittämistarpeet on tunnistettu. Koulutuksiin osallistumiset. 15

17 Maakunnallisen yhtenäisyyden ja identiteetin vahvistaminen Perinteisesti alueellinen identiteetti tarkoittaa yhteistä, jaettua tulkintaa prosessista, jonka tuloksena alueesta tulee vakiintunut ja tunnistettava käsite. Kulttuurisesti Keski-Suomella ei ole vahvaa heimoidentiteettiä, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että Keski-Suomella ei olisi identiteettiä lainkaan. Vahvan heimoidentiteetin puute on maakunnan vahvuus. Mielikuvatutkimuksissa Keski-Suomi on koettu henkisesti avoimeksi ja suvaitsevaiseksi - tänne on helppo tulla, täällä on tilaa kaikille ja täällä on hyvä elää. Keski-Suomea arvostetaan eheänä ja sopuisana maakuntana, jolla on selkeä maakuntakeskus Jyväskylä, hyvät valtionhallinnon palvelut ja laajan päivystyksen sairaala. Toimintaympäristössä on kuitenkin tunnistettavissa useita osatekijöitä, jotka voivat murentaa maakunnan yhtenäisyyttä ja me-henkeä. Tällaisia ovat esimerkiksi aluekehityksen ja väestörakenteen voimakas eriytyminen maaseudulla ja kaupungissa, kuntien talousahdingon syveneminen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen pitkittyminen. Maakunnan kokonaisuutta muuttaa hyvin konkreettisella tavalla Kuhmoisten kunnan siirtyminen Pirkanmaalle alkaen. Maakunnallinen yhtenäisyys ja identiteetti on osa Keski-Suomen liiton toimintakulttuuria. Niiden vahvistamista on pohdittu myös maakuntauudistuksen valmistelun yhteydessä ja käynnistettyä työtä jatketaan liiton toimesta. Vuonna 2020 Keski-Suomen liitto kokoaa toimintasuunnitelman, jossa hyödynnetään aiheesta aiemmin hankittu tietämys. Tavoitteena on vahvistaa yksilöiden ja kuntien kokemusta keskisuomalaisuuden arvosta heille itselleen ja toiminnalleen. Keskisuomalaisuutta pyritään tuomaan esiin konkreettisin teoin ja uusin tavoin. Tapahtumat ovat yksi konkreettinen keino maakunnallisen identiteetin ja pysyvyyden vaalimisessa. Keski- Suomen liitto järjestää yhteistyökumppaneidensa kanssa jo ainutlaatuiseksi perinteeksi muodostuneen Keski-Suomen foorumin ja risteilyn syyskuussa Tapahtumat toimivat Keski-Suomen kuntien poliittisten päättäjien, maakunnan eri organisaatioiden sekä elinkeinoelämän verkottajana. Foorumin ja laivalla järjestettävien seminaarien teemat nivoutuvat Keski-Suomen tulevaisuuteen ja maakuntahenkeen. Muita maakuntaidentiteettiä ja yhtenäisyyttä vahvistavia tapahtumia, joissa Keski-Suomen liitto on mukana, ovat muun muassa keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen Helsingissä, Keski-Suomen päivä, maakuntaviesti, Keski-Suomen urheilugaala, maakunnallinen yrittäjäjuhla, Amazing Keski-Suomi ja puolivuosittaiset tulevaisuusfoorumit. Suunnitelmakauden toiminnalliset tavoitteet Keski-Suomen risteily kokoaa yhteen maakunnan päättäjiä ja Keski-Suomen liiton keskeisten sidosryhmien edustajia. Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Maakunnallisen yhtenäisyyden ja identiteetin vahvistaminen. Kokoamme toimintasuunnitelman maakunnallisen yhtenäisyyden ja identiteetin vahvistamisesta sidosryhmiä kuunnellen. Osallistumme keskeisiin maakuntaidentiteettiä vahvistaviin tapahtumiin. Järjestämme Keski-Suomen risteily yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa. Toimintasuunnitelma on luotu vuoden 2020 aikana. Tapahtumaosallistumiset. Keski-Suomen risteily on järjestetty syksyn 2020 aikana. 16

18 Talousarvio 2020 ja taloussuunnitelma Maakuntavaltuusto hyväksyy talousarviossa toiminnan edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä toiminnan ja talouden tavoitteet suunnitelmakaudelle. Talousarvio- ja taloussuunnitelma tulee laatia siten, että taloudelliset edellytykset liiton tehtävien hoitamiseen turvataan. Tässä luvussa kuvataan talousarvion ja taloussuunnitelman keskeisten tunnuslukujen lisäksi talousarvion laadinnan yleisiä perusteita sekä suunnitelmakaudelle asetettua päätavoitetta, liiton taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen. Talousarvion laadinnan yleiset periaatteet Kuntalain 110 :n mukaan valtuuston on hyväksyttävä vuoden loppuun mennessä kunnalle talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi ja taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Jos taseeseen on kertynyt alijäämää, se tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta. Kunnan tulee päättää taloussuunnitelmassa yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjakona katetaan. Kuntalain velvoitteet koskevat myös kuntayhtymiä. Talousarvio muodostuu JHS 199 ohjeistuksen mukaisesti käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä rahoitusja investointiosasta. 17

19 Kuntayhtymän talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Liiton taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen Maakuntauudistuksen valmistelun päättyminen keväällä 2019 asetti maakuntien liitot uuden haasteen eteen. Liittojen toimintaa oli useamman vuoden pitkälti ohjannut monialaisen maakunnan valmistelu ja kun lähes kaikki kehittämisvoimavarat oli keskitetty tähän kehitystyöhön, oli oman toiminnan kehittäminen siinä sivussa minimaalista. Tämä näkyy muun muassa ICT-velkana myös Keski-Suomen liitossa, kun tarvittavien talous-, henkilöstö- ja asiakirjahallinnon tietojärjestelmien päivityksiin ei ole panostettu ajatellen, että tilanne päivitetään uudistuksen yhteydessä. Maakuntauudistuksen valmistelun aikana Keski-Suomen liiton talousarviot on suunniteltu alijäämäisiksi ja näin muodostuneet alijäämät on suunniteltu katettavan peruspääomaa purkamalla uuden monialaisen maakunnan aloittaessa toimintansa. Alijäämäinen suunnittelu on ollut mahdollista, koska liiton maksuvalmius voidaan turvata purkamalla tarvittaessa sijoitusvarallisuutta (OP Private Strategy -rahastosijoitus). Tällä suunnittelulla jäsenkuntien maksuosuus on pystytty pitämään samalla tasolla vuodesta 2016 alkaen ja vuonna 2018 sitä jopa laskettiin eurolla, vaikka samaan aikaan liitto kattoi maakuntauudistuksen valmisteluun liittyvät omavastuuosuuskustannukset. Liiton henkilöstö on vuonna 2019 käynnistänyt toiminnan terävöittämistyön ja työtä jatketaan myös vuonna Prosessin tarkoituksena on kartoittaa työn tekemisen tapoja ja tarpeita ja sitä kautta varmistaa tasapainon saavuttaminen myös taloussuunnittelussa. 18

20 Vuoteen 2020 ajoittuu kustannuksia sekä toivotuista että ei toivotuista muutoksista. Vuosi pitää sisällään muuton uusiin toimitiloihin, verkkosivujen ja visuaalisen ilmeen uudistuksen sekä talous- ja palkkahallinnon ulkoistamisen Monetra Keski-Suomelle. Nämä muutokset tuovat alkuvaiheessa mukanaan kustannuksia, mutta myös toimintavarmuutta ja taloudellista säästöä pitkällä aikavälillä, mikä on otettu huomioon taloussuunnitelmassa. Keski-Suomen liitolla on merkittävä tehtävä maakunnan kehittäjänä. Siksi on tärkeää, että liiton taloudelliset toimintaedellytykset turvataan myös jatkossa. Tasapainoinen talous on yksi merkittävä turvatekijä. Jotta liiton talous on jatkossa tasapainoinen ja kunnat tuntevat, että kunnan maksuosuus on kohtuullinen, jatkamme toiminnan terävöittämistyötä ja talouden läpinäkyvyyden kehittämistä suunnitelmakaudelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Suunnitelmakauden toiminnalliset tavoitteet Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Käyttötaloussuunnitelman toteutuminenteuttamisen Kehitämme suunnitelman to- Käyttösuunnitelma toteutuu. seurantajärjestel- Toimintamenojen ja toimintatulojen tasapainon saavuttaminen. Taloushallinnon ulkoistamisen vaikutuksen hyödyntäminen henkilöstömitoituksessa. mää ja raportointia. Jatkamme toiminnan terävöittämistyötä. Päivitämme henkilöstön tehtävänkuvat taloushallinnon uusien toimintaprosessien mukaisiksi. Toimintakatteen paraneminen sitten, että tilikauden tulos on tasapainossa vuodesta 2021 alkaen. Tehtävänkuvamuutosten toteuttaminen. Yhden henkilötyövuoden vähennys suunnittelukauden aikana. Talousarvio 2020 Keski-Suomen liiton talousarvio on laadittu kuntalain ja kirjanpitolain edellyttämällä tavalla. Talousarvioon varataan toiminnallisten tavoitteiden toteuttamisen edellyttämät toimintamenot ja toimintatulot, joilla rahoitustarve katetaan. Liiton toiminta rahoitetaan pääosin jäsenkunnilta perittävillä maksuosuuksilla. Maksuosuuksien määräytyminen on säädetty perussopimuksessa. Maakuntavaltuusto on linjannut vuosien taloussuunnitelmassa vuoden 2020 jäsenkuntien maksuosuudeksi euroa. Talousarvion sitovuus Talousarvion maakuntavaltuustoa sitova taso on tuloslaskelman mukaiset toimintatulot ja -menot, rahoitustulot ja -menot sekä vuosikate ja tilikauden ylijäämä / alijäämä. Talousarvion maakuntahallitusta sitova taso on käyttötalousosan tulosyksiköiden toimintatulot ja -menot sekä toimintakatteet. Talousarvion toimistoa sitova taso on käyttötalousosan henkilöstökulut, palveluiden ostot, aineet, tarvikkeet ja tavarat, avustukset sekä muut toimintamenot. Kun maakuntavaltuusto on hyväksynyt talousarvion, maakuntahallitus käsittelee ja hyväksyy talousarvioon pohjautuvan käyttösuunnitelman vuodelle Käyttösuunnitelma laaditaan tulosyksiköittäin. 19

21 Tuloslaskelmaosa ja käyttötalousosa Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää kattamaan toimintamenot. Tilikauden toimintakate on suunniteltu negatiiviseksi ja tulorahoituksen ylittävä rahoitustarve tullaan kattamaan liiton OP Private Strategy -sijoitusta purkamalla. TA TULOSLASKELMA JA KÄYTTÖTA- LOUS / Koko liitto TP 2018 TA 2019 TA 2020 Muutos Muutos % TOIMINTATULOT % Jäsenkuntien maksuosuudet % Maksutulot % Tuet ja avustukset % TOIMINTAMENOT % Henkilöstömenot % Palvelujen ostot % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % Avustukset, sis. K-S kehittämisrahaston % Muut toimintamenot % TOIMINTAKATE % Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot VUOSIKATE % Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot TILIKAUDEN TULOS % Rahastojen lisäys (-) Rahastojen vähennys (+) TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ % TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT Toimintakate % -6 % -10 % -4 % Vuosikate / Poistot % 0 % 0 % 0 % Kertynyt ylijäämä / alijäämä

22 Käyttötalousosa tulosyksiköittäin Keski-Suomen liiton toiminta jakautuu seuraaviin tulosyksiköihin: Luottamushenkilöhallinto Toimisto Projektit Perussopimuksen mukaan kunnat rahoittavat maksuosuuksilla liiton varsinaisen toiminnan eli luottamushenkilöhallinnon ja toimiston toimintamenot sekä Keski-Suomen kehittämisrahaston varauksen. Luottamushenkilöhallinnon budjetissa on varauduttu luottamushenkilöiden palkkiosäännön mukaisiin korvauksiin sekä Kuntaliiton yhteistyösopimukseen ja EU:n alueellisten organisaatioiden jäsenmaksuihin. Liiton toimiston henkilöstömäärä on tällä hetkellä 27 henkilöä. Toimiston toimintamenoista 54,2 % muodostuu palkoista, 21,7 % avustuksista, joista 21,3 % kohdentuu Keski-Suomen kehittämisrahastoon, 18,7 % palveluiden ostoista sekä 5,3 % aineista, tarvikkeista ja tavaroista sekä muista toimintamenoista. Keski-Suomen kehittämisrahastoa kartutetaan jäsenkuntien maksamista kuntaosuuksista euroa. Kehittämisrahastosta tuetaan pienempiä strategisten kärkien mukaisia hankkeita ja yhteistyösopimuksia, jotka vahvistavat maakunnan kilpailukykyä, edistävät Keski-Suomen strategian toteutumista tai lisäävät maakunnan näkyvyyttä ja vetovoimaa. Projektit-tulosyksikköön kuuluvat liiton itse hallinnoimat hankkeet. Nämä hankkeet eivät ole jäsenkuntien maksuosuudella rahoitettavaa toimintaa omarahoitusosuutta lukuun ottamatta. Talousarviossa tulosyksikölle on arvioitu hankkeiden ulkopuolisena rahoituksena toimintavuoden aikana saatavat toimintatulot ja toimintamenoihin vastaavasti arvio toimintavuodelle kohdentuvista kustannuksista, jotka voidaan kattaa projektirahoituksella. Hankkeiden tulot ja menot ovat pääsääntöisesti yhtä suuret, mutta ne eivät aina kohdennu tasan toimintavuosille, millä on vaikutusta niin talousarvioon ja taloussuunnitelmaan kuin tilinpäätökseenkin. Hankkeiden edellyttämät omavastuuosuudet pyritään kattamaan kehittämisrahaston kautta. 21

23 KÄYTTÖTALOUSOSA TULOSYKSIKÖIT- TÄIN Luottamushenkilöhallinto Toimisto Projektit TOIMINTATULOT Jäsenkuntien maksuosuudet Muut tulot TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset (sis. K-S kehittämisrahaston) Muut toimintamenot TOIMINTAKATE Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot VUOSIKATE TILIKAUDEN TULOS Rahastojen lisäys (-) Rahastojen vähennys (+) TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

24 Taloussuunnitelma Maakuntavaltuusto on vuosien taloussuunnitelmassa hyväksynyt, että liiton sijoitusvarallisuus palautetaan jäsenkunnille perimällä kunnilta toimintamenoja pienempiä maksuosuuksia vuosien 2019 ja 2020 aikana. Maksuosuuksien suuruutta vuodesta 2021 eteenpäin ei suunnitelmaan kirjattu, koska suunnitteluhetkellä oletettiin maakuntauudistuksen toteutuvan vuoden 2021 alussa. Maakuntauudistuksen valmistelu päättyi kuitenkin keväällä 2019 ja muuttunut tilanne on otettu huomioon vuosien taloussuunnitelmassa. Maakuntauudistuksen valmistelun päättymisen jälkeen liiton toiminta jatkuu nykyistä perustoimintaa entistä paremmaksi kehittäen ja Keski-Suomen liitto onkin ilmaissut työ- ja elinkeinoministeriölle kiinnostuksensa toimia EU:n rakennerahaston välittävänä toimielimenä ohjelmakaudella Muutoksen vaikutusta taloussuunnitelmaan ei voida tässä kohtaa arvioida, sillä taloudelliset vaikutukset selviävät aikaisintaan syksyllä Vuoden 2018 tilinpäätös oli euroa alijäämäinen. Kun tähän lasketaan mukaan edellisten vuosien ylijäämät, jää alijäämäksi euroa. Taloussuunnitelma on laadittu siten, että vuoden 2020 talousarvio on alijäämäinen ja vuoden 2021 ja 2022 taloussuunnitelmat tasapainossa. Ratkaisu ei ole täysin Kuntalain 110 :n mukainen taloussuunnitelmankauden tasapainoisuuden suhteen, mutta koska alijäämä pystytään kattamaan samaisen pykälän mukaisesti liiton sijoitettuna olevan varallisuuden turvin, päädyttiin tähän ratkaisuun, jotta jäsenkuntien maksuosuudet voitiin säilyttää nykyisellä tasolla. Taloussuunnitelmassa on otettu huomioon varallisuuden riittävyys vuosien alijäämien kattamiseen peruspääomaa alentamalla ja vuoden 2020 rahoitusvajeen kattamiseen sijoitusvarallisuutta purkamalla. Peruspääoman alentaminen on mahdollista, koska liiton pääomarahoituksen tarve on pysyvästi alentunut Keski-Suomen talon osakkeiden myynnin myötä. Kun sijoitusvarallisuutta on käytetty rahoitusvajeen kattamiseen, jää sitä edelleen jäljelle. Jäljelle jäävä summa varmistuu kokonaan vuoden 2020 tilinpäätöksen vahvistuessa. Peruspääoman alentaminen ja sijoitusvarallisuuden palauttaminen jäsenkunnille tehdään viimeistään vuoden 2020 tilinpäätöksen vahvistamisen yhteydessä. TALOUSSUUNNITELMA TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022 TOIMINTATULOT Josta jäsenkuntien maksuosuudet TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE Rahoitustulot ja -menot VUOSIKATE TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

Lisätalousarvio 2019 ja taloussuunnitelma Maakuntavaltuusto

Lisätalousarvio 2019 ja taloussuunnitelma Maakuntavaltuusto Liite 2 Lisätalousarvio 2019 ja taloussuunnitelma 2019 2021 Maakuntavaltuusto 10.6.2019 1 Sisällysluettelo: 4. Talousarvion ja -suunnitelman rakenne... 2 5. Talousarvion laadinnan yleiset periaatteet...

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITTO MAAKUNNAN KEHITTÄJÄNÄ

KESKI-SUOMEN LIITTO MAAKUNNAN KEHITTÄJÄNÄ 03/2017 KESKI-SUOMEN LIITTO MAAKUNNAN KEHITTÄJÄNÄ Maakuntahallituksen kokous 25.8.2017 Tapani Mattila Keski-Suomen kuntien kuntayhtymä Maakuntahallituksen rooli Maakuntahallitus vastaa : Keski-Suomen kuntien

Lisätiedot

Talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma

Talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma Talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma 2019 2021 Maakuntavaltuusto 16.11.2018, 26 Sisällys Esipuhe... 2 Keski-Suomen liiton toiminnan perusteet... 3 Toiminta-ajatus ja tehtävät... 3 Luottamushenkilöhallinto...

Lisätiedot

Tapani Mattila Sari Karhu KESKI-SUOMEN LIITON TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2018

Tapani Mattila Sari Karhu KESKI-SUOMEN LIITON TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2018 7.6.2019 Tapani Mattila Sari Karhu KESKI-SUOMEN LIITON TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2018 1 KESKI-SUOMEN KASVU JATKUI Menetetty vuosikymmen kurottiin umpeen Vienti vetää, +4,9 % (1-9/2018) Yritykset

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

LTK:n es. TA 2018 TS 2019 TS Selite TA 2017 Raami 2018

LTK:n es. TA 2018 TS 2019 TS Selite TA 2017 Raami 2018 Budjettiyhteenveto Kehittämiskeskus Selite TA 2017 Raami 2018 LTK:n es. TA 2018 TS 2019 TS 2020 Ulkoiset ja sisäiset yht. Myyntituotot 779 960 223 297 190 796 164 025 149 727 Tuet ja avustukset 573 291

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma Esittely, elinvoima- ja osaamislautakunta

Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma Esittely, elinvoima- ja osaamislautakunta Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 2018 Esittely, elinvoima- ja osaamislautakunta 20.12.2017 Strateginen johtamisjärjestelmä TAMPEREEN STRATEGIA VISIO JA TAVOITELTAVAT TULOKSET

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta. Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.

Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta. Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9. Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.2017 Johdanto Valtuustokausittain laadittu Joensuun (kaupunki)seudun

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet ja toiminta. Jussi Rämet Maakuntajohtaja

Strategiset tavoitteet ja toiminta. Jussi Rämet Maakuntajohtaja Strategiset tavoitteet ja toiminta Jussi Rämet Maakuntajohtaja Strategiset linjaukset ja tavoitteet 2018 2020 Rakenteellisten uudistusten alueellinen toteuttaminen - Maakunta- ja soteuudistus (ml. siirtyvät

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA 7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 22.2.2019 Hanna Kunttu Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Päivitysprosessi 2019-2020 1 Keski-Suomen liikennejärjestelmätyön taustaa Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuoden

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015 Rolf Nyholm 20.5.2016 KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015 Maakuntavaltuusto 20.5.2016 1 Keski-Suomen strategia ja visio 2040 Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio-, ja digitalouden

Lisätiedot

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Palvelustrategian valmistelu

Palvelustrategian valmistelu Palvelustrategian valmistelu Pirjo Marjamäki Leena Turpeinen Markus Pauni Esivalmistelun SOTE-virkamieskoordinaatioryhmä 17.1.2018 Maakuntastrategian ja siihen liittyvien ohjelmien ja suunnitelmien viitekehys

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Toteuma

Toteuma 1 Kymenlaakson Liitto OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2013 Osavuosikatsauksessa arvioidaan talouden toteutumista suhteessa valtuuston hyväksymään vuoden 2013 talousarvioon. Arvio tehdään kirjanpidon toteuman

Lisätiedot

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio

Lisätiedot

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN 2020-2021 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Yleiset laadintaperusteet SAVUKOSKEN KUNTA Kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan suunnittelukaudelle 2019-2021.

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Keski-Suomen maakuntaohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma

Lisätiedot

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 11.10.2018 Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4. Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle

Lisätiedot

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:

1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut: Elinkeinostrategian valmisteluun ovat osallistuneet Keminmaan kunnan henkilöstön lisäksi luottamushenkilöt ja Keminmaan yrittäjiä. Elinkeinostrategiaan liittyen on järjestetty kaksi avointa työpajaa ja

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Uusimaa-ohjelma 2.0 ja sen ympäristöselostus: nähtäville asettaminen ja lausunnolle lähettäminen

Uusimaa-ohjelma 2.0 ja sen ympäristöselostus: nähtäville asettaminen ja lausunnolle lähettäminen Maakuntahallitus 28 13.03.2017 Maakuntahallitus 136 25.09.2017 Uusimaa-ohjelma 2.0 ja sen ympäristöselostus: nähtäville asettaminen ja lausunnolle lähettäminen 507/03.00.00/2016 MHS 13.03.2017 28 Tiivistelmä

Lisätiedot

Menestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia

Menestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia Menestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia 2017 2021 SISÄLTÖ 4 Arvot 6 Slogan 8 Strategiakartta Missio Visio Strategia 10 Kärkiteemat Laukaassa 14 Tavoitteet, seuranta & mittaaminen

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT ,

KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT , KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI 2017-2025 / VALT.SEMINAARIT 24.8.17, 5.9.17 MISSIO (MIKÄ ON KUNNAN TEHTÄVÄ? MIKSI OLEMME TÄÄLLÄ?) Kuntalaki 410/2015 Kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja

Lisätiedot

ROHKEASTI UUDISTUVA KOKKOLA KOKKOLAN KAUPUNGIN STRATEGIA

ROHKEASTI UUDISTUVA KOKKOLA KOKKOLAN KAUPUNGIN STRATEGIA ROHKEASTI UUDISTUVA KOKKOLA KOKKOLAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2018 2021 1 SOPIVASTI LÄHELLÄ Asukaslähtöisyys > Kaupungin palvelut sopivasti asukkaiden lähellä Kehitämme palveluita vastaamaan asukkaiden tarpeita,

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA

UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA #UKI2O3OO Tavoitteena 20300 asukasta vuonna 2030 Oikeenlaista kemiaa korostaa uusikaupunkilaista asukasnäkökulmaa ja yhteisöllisyyttä. Autotehtaan ja muiden yritysten työpaikkojen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Aluekehittämisjärjestelmä ja lainsäädäntö (luonnos keskeisistä sisällöistä koskien aluekehittämistä) Maakuntalaki (11/2016 HE eduskunnalle) Maakunnan tehtävät: Aluekehittämisviranomainen

Lisätiedot

Pirkanmaan liiton EAKR haku mennessä

Pirkanmaan liiton EAKR haku mennessä Pirkanmaan liiton EAKR haku 4.3.2019 mennessä Pirkanmaan liiton hakuinfo Tiina Harala Yleistä Pirkanmaan liiton EAKR-hausta Haku päättyy 4.3.2019 Auki molemmat toimintalinjat ja kaikki EAKR:n erityistavoitteet

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Pohjanmaan maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pohjanmaan maakuntaohjelma 2018 2021 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maakuntahallituksen hyväksymä 30.1.2017 Sisältö 1 Maakuntaohjelman lähtökohdat... 3 2 Maakuntaohjelman tarkoitus ja sisältö...

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta

Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön Heli Seppelvirta 5.4.2018 Maakuntalaki Maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto Kainuun kehittämisen näkymiä 2018-2021 Pentti Malinen 28.11.2017 Kainuun liitto Keskeiset tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 2035 1. Kainuun aluetalouden kestävä kasvu 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen tehtävät maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin

Alueiden kehittämisen tehtävät maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin Alueiden kehittämisen tehtävät maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin 1. Mitä varten ko. tehtäväkokonaisuus on olemassa eli mikä on kokonaisuuden tärkein tavoite? Maakunnan tehtävät alueiden kehittämisessä

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs

LAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs LAPPI SOPIMUS Kertausta kertaukset perään Ylläs 8.9.2014 LAPPI-SOPIMUS TOTEUTTAA LAPIN MAAKUNTASTRATEGIAA 2040 Lappi sopimukseen on yhdistetty kaksi maakunnallista suunnitteluasiakirjaa www.lapinliitto.fi/lappisopimus

Lisätiedot

Vastuullisuussuunnitelma 2018

Vastuullisuussuunnitelma 2018 Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Kankaanpää Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä. Kaupunkistrategia

Kankaanpää Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä. Kaupunkistrategia Kankaanpää 2025 Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä Kaupunkistrategia 8.12.2016 Strategiset, ohjaavat roolivalinnat vuoteen 2025 Kankaanpää tunnettu ja näkyvä kaupunki Kankaanpää - Mahdollisuuksien

Lisätiedot

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU. - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017

30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU. - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017 30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017 1 KESKI-SUOMEN TULEVAISUUSTYÖN PERIAATTEITA: Ei erillisiä valmisteluryhmiä Vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9.

Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9. Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9. 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja edunvalvontaelin, joka käsittelee ja

Lisätiedot

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa SeAMK Foorumi 9.2.2017 Harri Jokiranta Osallisuus ja elinvoimakunta Kokonaisreformi Uuden rakenne uudet osaamiset? Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila,

Lisätiedot

AMEO-strategia

AMEO-strategia AMEO-strategia 2022 9.10.2018 AMEOn missio ja visio AMEO-missio Ammatillisen erityisopetuksen tulevaisuuden rakentaja AMEO-visio Kaikille yhdenvertainen, saavutettava ja osallistava ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Luovien alojen kehittämisfoorumi Rakennerahasto-ohjelman rakenne Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 1. Pk-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Maakunta- ja soteuudistuksen ajankohtaiskatsaus. Asko Peltola

Maakunta- ja soteuudistuksen ajankohtaiskatsaus. Asko Peltola Maakunta- ja soteuudistuksen ajankohtaiskatsaus Asko Peltola 17.4.2018 1 Maakunta- ja sote-uudistusvalmistelu 4 / 2018 Etelä-Pohjanmaan palvelurakenteen selvitystyö seminaari pidetty 27.3. SOTEMAKU-valmistelun

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 ELINVOIMAOHJELMA 2018-2021 Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 Elinvoimaisen kunnan teesit Hausjärven elinvoimaohjelma on laadittu elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittämiseksi yhdessä yrittäjien

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 26.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

Bio- ja kiertotalous Pirkanmaan ELYkeskuksessa Elinvoimaa ilmastotyöstä seminaari, Tampere

Bio- ja kiertotalous Pirkanmaan ELYkeskuksessa Elinvoimaa ilmastotyöstä seminaari, Tampere Bio- ja kiertotalous Pirkanmaan ELYkeskuksessa 13.6.2019 Elinvoimaa ilmastotyöstä seminaari, Tampere Kiertotalouden tiekartta 2.0 Sitran julkistama päivitetty kansallinen kiertotalouden tiekartta 2.0 Kriittinen

Lisätiedot

Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n

Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry toimintasuunnitelma 2019 2019 Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n toimintasuunnitelma toimintavuodelle 2019 Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry on yleishyödyllinen yhdistys, jonka

Lisätiedot

Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta

Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön Heli Seppelvirta 23.3.2018 Maakuntalaki Maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta

Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön Heli Seppelvirta 23.3.2018 Maakuntalaki Maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen

Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus Mikko Väisänen 11.9.2013 Tulevaisuus hanke, kesto: 1.1.2012-30.6.2014 Hankkeella organisoidaan Pohjois-Pohjanmaan ennakointityötä entistä tiiviimmäksi.

Lisätiedot

TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen

TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa Tervetuloa! Mikko Väisänen 14.8.2014 Osaamisrakenteet murroksessa Tulevaisuus- hankkeen 5. työpaja Tulevaisuus- hankkeen avulla Pohjois-Pohjanmaan ennakointityö entistä

Lisätiedot

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

Strateginen maakuntaohjelma VALMISTELU

Strateginen maakuntaohjelma VALMISTELU Strateginen maakuntaohjelma 2014+ VALMISTELU Hämeen liitto valvoo kuntien etua ja toimii niin, että ihmiset haluavat ja voivat asua ja tehdä työtä Hämeessä. Hämeen jäsenkunnat ryhmittyvät Forssan, Hämeenlinnan

Lisätiedot

Maakuntaohjelma

Maakuntaohjelma Maakuntaohjelma 2018-2021 Maakuntavaltuusto 4.12.2017 Laatija: Heli Rintala Maakuntaohjelman asemointi Uudet toimintatavat, Maakuntakaava Edunvalvonta Maakuntaohjelma 2014 2017 EP on hyvinvoivien ihmisten

Lisätiedot

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus Liite

LAPIN LIITTO Hallitus Liite LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018 2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Elinvoimaa monialaisista maakunnista

Elinvoimaa monialaisista maakunnista Elinvoimaa monialaisista maakunnista Kasvupalvelu-uudistus TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi alvelulla edistetään yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa (Lakiehdotuksessa tehtävä on nimetty: alueellisen liikuntaneuvoston

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI

PÖYTYÄN KUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI PÖYTYÄN KUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 24.10.2017 25.10.2017 Pöytyä tulevaisuusmatkalla Pöytyän strategian rakentaminen: missä haluamme tulevaisuudessa olla ja miten sinne pääsemme? Valtakunnalliset faktat:

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA

KUNTASTRATEGIA Kaustinen on Sinun KUNTASTRATEGIA 2018-2025 Valokuva: Risto Savolainen Mikä on kuntastrategiamme tarkoitus? YHDESSÄ KILPAILUKYKYISTÄ KAUSTISTA RAKENTAMASSA Strategisen suunnittelun avulla pyritään parantamaan

Lisätiedot